Erätarinoita

Suomalaisen eräkirjallisuuden klassikkokertomukset kuljettavat koskemattomaan luontoon ja sen loputtomien rikkauksien äärelle.

Eräkirjailija A. E. Järvisen tarinoissa valon, värien ja ilman lumoavana näyttämönä ovat Lapin kaukaiset kairat, metsorämeet, hanhilammet ja karhukuusikot. Metsästysmatka kasvaa kuvaksi jostakin suuremmasta, ja korpien sinertävissä maisemissa tehdyt havainnot leimahtavat onnentunteeksi itsestään elämästä. Järvinen tuo äänet ja tunnelmat lukijaansa lähelle.

Kokoelma on ilmestynyt alun perin vain äänikirjana vuonna 1984. Tarinat on koottu Järvisen teoksista Tapion taloissa (1930), Suurissa metsissä (1932), Hankien tarinoita ja muita kertomuksia suurilta saloilta (1936), Viimeiseen hengenvetoon (1942), Rauhaton erämaa (1945), Tervantuoksuinen erämaa (1948), Omilta kairoilta (1951), Ihmisiä suurilla selkosilla (1955), Rikas elämä (1960) sekä Viimeisellä vedenjakajalla (1962).

Aarne Erkki Järvinen (1891–1963) oli helsinkiläissyntyinen metsänhoitaja, eräkirjailija ja taidemaalari. Hän valmistui metsänhoitajaksi 1915 ja hakeutui tuolloin työhön Lappiin. Järvinen toimi Rovaniemellä Metsähallituksen metsänarvostelijana ja myöhemmin ylimetsänhoitajana. Hän julkaisi 21 kaunokirjallista teosta.