Kyösti Pietiläinen alias caporal chef Karl Peters oli palvellut Ranskan muukalaislegioonassa yli 20 vuotta, kun Keski-Afrikan tasavallassa puhkesi kapina alkuvuodesta 1996. Maa on Ranskan entinen siirtomaa ja hallitus pyytää legioonaa apuun. Ilman kokeneita ammattisotilaita se tuskin selviäisi. Matkaan lähtee myös Karl Peters, joka ei suinkaan ole Afrikassa ja sen konflikteissa mukana ensimmäistä kertaa. Hänen taitonsa ovat ensiarvoisen tärkeitä kukistettaessa kapinallisia, jotka teurastavat ja raiskaavat viattomia ihmisiä. Terroristit ovat entistä paremmin aseistautuneita ja legioonalaiset joutuvat taisteluihin, joissa oma hengenlähtö on hiuskarvan varassa. Useita haavoittuu ja kaatuu, ja vain Petersin vankka kokemus pelastaa hänet aseveljineen tuholta. Vastapainoksi he joutuvat pakenemaan takaa-ajajia halki vuoriston ja polttavan kuuman aavikon. Kyösti Pietiläisen yhdessä kokeneen sotakirjailija Seppo Porvalin kanssa kirjoittama teos Peters legioonalainen, Aavikkosota pohjautuu Kyösti Pietiläinen omiin kokemuksiin Keski-Afrikan tasavallassa. Luoteja ei säästellä puolin eikä toisin, ja Peters on mukana elämänsä hurjimmissa taisteluissa.

Tositarinoita sodista

Legioonalainen Peters - Aavikkosota

Reservikapteeni Aarne Edvard Juutilaisella, Sortavalassa vuonna 1904 syntyneellä miehellä, oli haaveenaan vain yksi ammatti: sotilas. Hän kävi seitsemän luokkaa Sortavalan lyseota, suoritti asevelvollisuutensa Viipurin Rykmentissä ja pääsi Kadettikouluun ensi yrittämällä. Raju ja toisaalta liian iloinen luonne aiheuttivat sen, että Juutilainen joutui kerta toisensa jälkeen putkaan ja erotettiin viimeinen koko koulusta. Juutilainen lähti Ranskan Muukalaislegioonaan, jossa palveli täydet viisi vuotta. Hänelle annettiin lempinimi Marokon Kauhu. Kotimaahan palattuaan Juutilainen pääsi palvelukseen ylimääräisesti palkattuna upseerina, kunnes hankaluuksien jälkeen erotettiin uudelleen. Tie Kadettikouluun oli lopullisesti katkaistu. Juutilainen hankki elantonsa sekatöissä ja ajatteli palaavansa Muukalaislegioonaan, kun talvisota syttyi. Reserviluutnantti Juutilainen määrättiin Jalkaväkirykmentti 34:n 6. komppanian päälliköksi. Talvisota oli sankaritarua alusta loppuun. Yksi talvisodan hengen luojista oli Juutilainen asettuessaan komppaniansa kanssa puolustukseen pienen jokipahasen varteen. Joen nimi oli Kollaa. Suomalaisten sotilaiden ansiosta Kollaa kesti, ja samalla koko Suomi. Jatkosodassa Juutilainen toimi jälleen komppanianpäällikkönä ja toisinaan pataljoonan komentajan viransijaisena. Hän osallistui myös Lapin sotaan ja kun se oli ohi, hän sai lähteä. Loistava sotilasura, joka oli alkanut Afrikan polttavassa helteessä, päättyi Lapin purevissa pakkasissa. Vaikka aseet olivat vaienneet rintaman molemmin puolin, Juutilaisen kohdalla alkoi toisenlainen sota. Hän taisteli rajua alkoholismia vastaan, kun maan alta nousseet käpykaartilaiset miehittivät työmaat ja järjestivät entiselle sotasankarille potkut toisensa jälkeen. Kamppailu oli vaikeaa, sillä vihollinen ei usein ollut silmin nähtävissä.

Minä, Marokon kauhu

Yrjö Pyyhtiä oli 17-vuotias, kun talvisota syttyi 30. marraskuuta 1939. Hän kuului suojeluskuntaan ja mieli rintamalle. Sinne hän olisi päässyt samana päivänä, kun aselepo astui voimaan - 13. maaliskuuta 1940. Jatkosodan alussa Pyyhtiä toimi taistelulähettinä tykistön ja jalkaväen välillä. Tie eteni kohti Sortavalaa läpi rajujen taisteluiden. Sissiretkellä Vodlajoelle suomalaiset hiihtivät vihollisen ansaan. Kornetti Teppo Hirvi-Kunnas hakkautui kuoliaaksi konekivääritulessa ja nimitettiin postuumisti Mannerheim-ristin ritariksi. Vain harva pelastui, Pyyhtiä oli heistä yksi. Kesällä 1942 Pyyhtiä näki yksikkönsä ilmoitustaululla viralliselta näyttävän paperin. Siinä etsittiin 200 vapaaehtoista Saksan itärintamalle suomalaisen SS-pataljoonan vahvistukseksi. Pyyhtiä anoi ja pääsi Saksan asevoimiin. Lyhyen koulutuskauden jälkeen uudet tulokkaat heitettiin etulinjaan aina Kaukasukselle saakka. Kaukasuksella, Tsikolan kylässä käytiin raju taistelu. Pyyhtiä ja aseveli Kalevi Könönen palkittiin I ja II luokan Rautaristeillä sekä siihen lisättävillä kultaisilla soljilla, jollaisia ei ennen heitä ollut jaettu, eikä tultaisi jakamaan yhdellekään suomalaiselle.

Rautaristi - SS-mies Yrjö Pyyhtiän tarina

Kun Kyösti Pietiläinen liittyi Ranskan muukalaislegioonaan, hänestä tuli Karl Peters. Korpraalit toivat hänelle uuden nimen paperilapulla, ja Pietiläisen piti opetella kirjoittamaan se. Käsiala kelpasi vasta usean yrityksen jälkeen. Oli vuosi 1972. Kyösti Pietiläinen oli 26-vuotias, ja vain vähän ennen sitä hän oli kadonnut perheeltään, joka asui Kotkan Sunilassa. Perhepiirissä ei osattu aavistaa, mihin Kyösti oli lähtenyt. Pietiläinen/Peters on pisimpään Ranskan Muukalaislegioonassa palvellut suomalainen, kaikkiaan 28 vuotta. Hän yleni ylikorpraalin arvoon, joka vastaa alikersantin ja kersantin välimuotoa. Peters taisteli monissa ankarissa paikoissa Afrikan polttavan taivaan alla. Hän viihtyi Legioonassa, josta muodostui hänelle kuin toinen koti. Peters on kirjoittanut useista seikkailuistaan, mutta ei aivan kaikkea. Teos Mahdoton tehtävä legioonalainen Peters kertoo Legioonan lähtemisestä jälleen Afrikkaan pelastamaan viittä paikallisten kapinallisten kaappaamaa ranskalaista. Peters on mukana, totta kai. Tilanteesta muodostui kirjaimellisesti mahdoton tehtävä, joka oli hurjempi ja vaarallisempi kuin yksikään Afrikassa suoritettu sitä ennen. Kyösti Pietiläinen kuoli 20. kesäkuuta 2017. Tämä teos, jonka tunnettu sotakirjailija Seppo Porvali viimeisteli, jäi hänen viimeisekseen.

Legioonalainen Peters - Mahdoton tehtävä

Seppo Porvalin sotaromaani kertoo tosipohjaisen tarinan Arto Jauhiasta, jonka esikuvana on ollut todellinen henkilö, Marskin ritari Arvid Mikael Janhunen. Hän oli kansalaissodan aikana punaisten puolella, eikä sen tähden käynyt sotaväkeä, joutui nelissäkymmenissä pikakoulutukseen ja sai ansioistaan sodassa Mannerheimin ristin. Porvalin jännittävä romaani kuvaa sodanaikaisia taisteluita liikuttavasti ja mukaansatempaavasti. Seppo Porvali kirjoittaa: "Arvid Janhunen eli lyhyen mutta sitäkin värikkäämmän elämän, ja samanlaisen elää tämän kirjan lehdillä Arto Jauhia. He edustavat sukupolvea, joka syntyi kohtaamaan veljessodan kauheudet sekä sittemmin sodan kurimuksen Neuvostoliiton yrittäessä valloittaa maamme itselleen. Mutta aina he olivat miehiä paikallaan ja tekivät tinkimättä velvollisuutensa."

Porvalin romaanit

Sotasankari

Kalle Päätalo kasvoi ja varttui olosuhteissa, jotka olisivat luhistaneet heikomman miehen jo polvilleen. Mutta ei Kallea, josta kasvoi miljoonapainosten kuningas, Koillismaan ja menneitten vuosikymmenten ainutlaatuinen muistiinmerkitsijä, koko kansan kirjailija, jonka sadattuhannet lukijat ottivat vuosi toisensa jälkeen omakseen. Mutta millainen oli tämä Taivalkosken suuri poika ihmisenä? Elämäkertateos valottaa Päätaloa hyvän ystävän Seppo Porvalin silmin ja kertoo myös asioista, joita julkisuudessa ei ole puitu.

Tositarinoita elämästä

Kalle Päätalo - Ison miehen savotta

Kaukopartiomiehet olivat sotilaista kovimpia. Esimerkkinä voisi mainita ylikersantti Antti Vorhon partio Stalinin kanavalle. Suomalaiset joutuivat olemaan ilman täydennystä liki kuukauden vihollisen keskellä yrittäen selviytyä taistellen ja ruokaa etsien vähillä tarvikkeilla. Kotimaassa sissejä arvostettiin, ja vihollisten keskuudessa pelättiin. Kaukopartiot olivat vihollisen selustassa oman onnensa seppiä, venäläisten silmissä suoranaisia henkipattoja. Sisseistä luvattiin palkkio, elävänä tai kuolleena. Vangiksi saadusta sissistä palkkio tuli kaksinkertaisena. Komentopaikoilla miehille järjestettiin koulutusta. Usein se liittyi seuraavan retken suunnitteluun ja toteutukseen. Retken jälkeen odotti kuitenkin sauna viinapulloineen, sitten nukuttiin pois matkan rasitus ja lähdettiin palkintolomalle. Sotien jälkeen monen entisen kaukopartiomiehen oli poistuttava maasta. Mikko Pöllä lähti Venezuelaan myymään pyhäinkuvia, Olavi Alakulppi pakeni Yhdysvaltoihin ja kohosi siellä USA:n armeijan everstiluutnantiksi, ja Paavo Suorannan CIA halusi palkkalistoilleen. Ylipäällikkö palkitsi 19 sissiä omaa nimeään kantavalla kunniamerkillä - Mannerheim-ristillä.

Mannerheimin sissit

Lentomestari Eino Ilmari Juutilainen on Suomen maineikkain taistelulentäjä, yksi maailman parhaista. Hän lensi 437 taistelulentoa saavuttaen niissä 94 ilmavoittoa. Talvisodassa Juutilainen lensi Fokker-hävittäjillä, jatkosodassa Brewstereilla sekä Messerschmitteillä. Illu Juutilainen nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 1942 ja toistamiseen kesällä 1944. Kiihkeissä taisteluissa hänen koneeseensa ei osunut tuskin koskaan edes vihollishävittäjän luotia.

Ässien ässä - Kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari hävittäjälentäjä Eino Ilmari Juutilainen

Tuomas Gerdt oli vain 17-vuotias lähtiessään vapaaehtoisena talvisodan aikana jalkaväen koulutuskeskukseen. Rintamalle hän ei ennättänyt, mutta jatkosotaan kylläkin. Kesällä 1942, jatkosodan hyökkäysvaiheen jälkeen, eversti Armas Kempin johtama Jalkaväkirykmentti 7 ryhmittyi puolustukseen Karjalan kannaksella Ohdan lohkolle. Vastapäätä olivat vihollisen vahvasti aseistetut bunkkerit. Kolme päivää ankarien taistelujen jälkeen kenraaliluutnantti Harald Öhquist esitti taistelulähettinä toimineen Gerdtin palkitsemista Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristillä: "Ensimmäisenä miehenä syöksyi hän eteenpäin tuhoten konepistoolillaan ja käsikranaateilla kymmeniä vihollisia pyrkien aina pahimpaan ja ratkaisevimpaan paikkaan. Vihollisen erittäin ankarasta tulesta välittämättä kantoi hän kuolettavasti haavoittuneen kapteeni Tofferin suojaan jatkaen sitten taistelua reippaana ja rohkeana aina haavoittumiseensa saakka. Hänen esikuvansa vaikutti suuresti viimeisen vastaiskun onnistumiseen." Siiranmäen raskaissa torjuntataisteluissa vänrikiksi ylennetty Gerdt - ritari numero 95 - haavoittui jääkärijoukkueen johtajana jo kolmannen kerran. Tuomas Gerdt on viimeinen Mannerheim-ristin ritari.

Tuomas Gerdt - Viimeinen ritari

Tosipohjainen romaani kertoo Eero Seppäsestä, joka joutui rintamalle 18-vuotiaana. Vuotta myöhemmin hänet nimitettiin Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi. Hän tuhosi uudella aseella - panssarikauhulla - yhdessä vuorokaudessa kuusi vihollisen raskasta hyökkäysvaunua ja esti koko rintamalinjan murtumisen. Eero Seppänen kantoi Suomen marsalkka Mannerheimin haudan lepoon helmikuussa 1951. Hän oli myös yksi niistä neljästä ritarista, jotka jättivät viimeiset jäähyväiset jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothille, niinikään Marskin ritarille. Panssarikauhu kertookin ajasta, jolloin kaveria ei jätetty.

Panssarikauhu - Mannerheim-ristin ritari Eero Seppäsen tarina

Kapteeni Hans "Hasse" Wind oli yksi maamme tunnetuimmista sodan ajan hävittäjälentäjistä - jollei peräti tunnetuin. Hän oli 75 ilmavoiton mies ja hänet nimitettiin ansioistaan kaksinkertaiseksi Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi. Hassen sota ilmassa kesti kolme vuotta. Se päättyi vakavaan haavoittumiseen 28. kesäkuuta 1944. Kotka oli tuolloin lentänyt hävittäjäkoneen ohjaimissa viimeisen lentonsa. Mutta henkilökohtaisella, paljon syvemmällä tasolla sota ei ollut lähelläkään loppua. Se kesti kirjaimellisesti heinäkuulle 1995, jolloin kotka kohosi viimeisen kerran siivilleen. Seppo Porvalin yhdessä Anja Windin kanssa työstämä kirja valottaa Hans Windin elämää kadettikoulun käyneenä upseerina ja herrasmiehenä, nuorena huimapäänä, joka ryntäsi päin vihollista välittämättä tippaakaan omasta turvallisuudestaan, mutta ennen kaikkea ihmisenä. Miehenä sankaritekojen ja ritariuden takaa. Sankaruudesta elämä lähetti kalliin laskun. Sitä Hans Wind joutui maksamaan kuolemaansa saakka. Anja Wind on Hans Windin vanhin tytär, Anjalle Hasse jätti kaiken jäämistönsä. Tähän materiaaliin kirja Hävittäjälentäjä Hans Wind - Viimeinen kotka perustuu. Kannen kuva: SA-kuva. Kannen design: Markus Paajala.

Hävittäjälentäjä Hans Wind – Viimeinen kotka

Seppo Porvalin Sotilaan kunnia perustuu on sotaromaani, joka perustuu tositapahtumiin. Kirja kertoo todellisesta henkilöstä, Ahti Vuorensolasta, joka yleni sodan aikana majuriksi ja sai Mannerheimristin. Ahti Vuorensola oli sotilaiden parhaita ja pidetty kaikkien keskuudessa. Sodan aikana hän joutui rintamalle kuumimpiin paikkoihin, muun muassa Kollaalle. Marskin ritari Ahti Vuorensola joutui sodan aikana varsin tiukkoihin tilanteisiin. Mutta dramatiikkaa ei puuttunut hänen elämästään senkään jälkeen, kun rauha oli jo solmittu ja oli aika maksaa sotakorvauksia. Seppo Porvali on haastatellut Vuorensolaa ja kirjoittanut kuulemansa perusteella jännittävän romaanin. Vuorensolan vaiheet sodan sankaruuden päivinä ja sodan jälkeisinä vaikeina aikoina ovat riipaisevaa luettavaa.

Sotilaan kunnia

Pommittajaritari Viljo ”Ville” Salmisesta (1905–1991) kertova teos jatkaa Seppo Porvalin rakastettua sarjaa miehistä, jotka Suomen kohtalonvuosina palkittiin maamme korkeimmalla urhoollisuudesta myönnettävällä kunniamerkillä, Mannerheim-ristillä. Salminen erikoistui jatkosodassa varsinkin puna-armeijan junien tiedusteluun ja tarkkaan pommittamiseen. ”Salminen ei tiennyt tulevaa kohtaloaan. Se määrättiin hänen puolestaan. Isänmaan vapaus ja itsenäisyys oli hänelle kallis asia. Ammattisotilaana hän lähti ensimmäisten joukossa iskemään venäläiset takaisin, kun nämä yrittivät Suomen valloitusta marraskuussa 1939.” Seppo Porvali Kannen kuva: SA-kuva. Kannen design: Markus Paajala.

Sotalentäjä Ville Salminen

Eversti Armas Kemppi on yksi sotahistoriamme kiistellyimmistä henkilöistä. Hänen johtamansa 20. Prikaati menetti puolustukseensa määrätyn Viipurin 20. kesäkuuta 1944 yhden ainoan päivän sisällä. Ja kun syyllisiä etsittiin, Kemppi uhrattiin. Kemppi oli jääkäriupseeri, talvisotamme peloton ja rohkea komentaja, jota alaiset ihailivat. Heidän joukossaan reserviluutnantti, runoilija Yrjö Jylhä, joka ikuisti Taipaleen sankaritarinat kuolemattomaan runoteokseensa Kiirastuli. Jatkosodassa Kempin johtama JR 7 - Tyrjän rykmentti - eteni kärkijoukkona raivaten kaikki esteet tieltään. Hänelle esitettiin jopa Mannerheim-ristiä Armas Kemppi oli miestensä kunnioittama, mutta esimiesten kanssa syntyi ristiriitoja. Hänet määrättiin Helsinkiin Kotijoukkojen Esikuntaan koulutustarkastajaksi, kunnes Kemppi sai jälleen oman rykmentin, jonka ympärille keväällä 1944 muodostettiin 20. Prikaati. Ylipäällikkö piti Viipurin menetystä "sotahistoriallisena skandaalina". Kemppi ja II Pataljoonan komentaja majuri Kurt Bäckman tuomittiin, mutta oliko syy heidän?

Sotilaan kujanjuoksu - Eversti Armas Kemppi

Seppo Porvalin Mannerheim-risti on jännittävä ja toden makuinen romaani kahdesta sotilaasta, kapteeni Antti Sinkkosesta ja luutnantti Lauri Hirrestä. Eletään syksyn 1941 alkua, ja Suomen armeija työntyy kohti Äänisjärveä. Suomalaiset torjuvat hyökkäykseen ryhmittyvän vihollisen ja saavat venäläisjoukot sekaisin. Sinkkosen osuutta ylistetään, hänet ylennetään majuriksi ja palkitaan sodan ajan korkeimmalla kunniamerkillä, Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristillä. Sen sijaan luutnantti Lauri Hirsi joutuu käymään läpi maanpäällisen helvetin. Eräänä päivänä hän kohtaa uudelleen jo omaa pataljoonaansa komentavan Antti Sinkkosen. On aika aloittaa peli uudelleen.

Porvalin sotaromaanit

Mannerheim-risti

Viljo Kuru oli arvostettu upseeri ja lentäjä, joka osallistui talvisotaan ja joka ylennettiin jatkosodassa kapteeniksi ja laivueen komentajaksi. Hän oli urhoollinen sotilas, joka koki monet taistelut sotien aikana. Ansioistaan hänelle myönnettiin Mannerheim-risti vuonna 1942. Mutta urhoollinen sotilas ja sankarilentäjä joutui perhe-elämässään kokemaan sellaisen syöksykierteen, joka sotatilanteessa olisi johtanut suoraan kuolemaan. Näistä tarinasta Seppo Porvali on kutonut jännittävän ja monipolvisen sotakirjan josta ei puutu sankaritekoja, kuolemankauhua eikä läheltä piti -tilanteita. Viljo Kuru joutuu sodassa uskomattomiin tilanteisiin, joista selviytyy neuvokkuutensa, sankaruutensa ja loistavan tilannesilmänsä ansiosta. Vaikka sota on ollut ankara paikka, voi koti joskus olla vieläkin kovempi taistelutanner. Mitä tapahtuu, kun sotasankarin elämässä alkaa syöksykierre, jonka seurauksia selvitetään Kouvolan käräjäoikeudessa?

Syöksykierre

Arvostettu sotakirjailija ja elämäkertojen dokumentoija Seppo Porvali tuo vannoutuneiden lukijoidensa ahmittavaksi tositarinoihin perustuvan sotaromaanin Katkera marssi. Vankka teos piirtää kolmen sotasankarin tien tulenhehkuisessa talvi- ja jatkosodassa. He ovat legendaarinen "Marokon Kauhu" Aarne Juutilainen, hänen veljensä kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari ja hävittäjälentäjä Ilmari Juutilainen ja myös ritariksi lyöty Ahti Vuorensola. Katkera marssi kertoo maamme itsenäisyystaistelun voimakkaalla ja koskettavalla tavalla. Kannen kuva: SA-kuva. Kannen design: Markus Paajala

Katkera marssi

Pilapiirtäjä, professori Kari Yrjänä Suomalainen (1920-1999) oli legenda jo eläessään. Hän syntyi taiteelliseen sukuun ja piirsi jo koulupoikana koepaperiin opettajan karikatyyrin. Kari osallistui jatkosotaan tykistön tulenjohtueessa ja TK-miehenä. Vahva isänmaallisuus kulki Karin mukana läpi elämän. Kari loi uransa ennen kaikkea Helsingin Sanomien poliittisena pilapiirtäjänä ja oli piirroksissaan ja mielipiteissään kaikkea muuta kuin poliittisesti korrekti. Millainen oli Kari Suomalainen ihmisenä, aviomiehenä ja isänä? Toimittaja Seppo Porvali kuvaa elämäkertateoksessa tuntemansa Karin elämänkaarta unohtamatta Suomalaisen vahvinta asetta - huumoria!

Kari - Tasavallan hovinarri

Lena Ressler voitti Elokuva-Aitan Vuoden kauneimman tytön tittelin, hänestä tuli valokuvamalli, mannekiini ja tv-tähti. Lena solmi avioliiton suomenruotsalaisen boheemikirjailija Peter von Martensin kanssa ja pari muutti pois Suomesta, ensin Espanjan Teneriffaan, sieltä Pariisiin ja viimein Roomaan. Pariisissa hänestä kehittyi kansainvälinen valokuvamalli, jonka elokuvaohjaaja Roger Vadim löysi filmiinsä. Suora vana huipulle jatkui Lenan saadessa barbaariprinsessa Xenian roolin amerikkalaisen ohjaajan Anthony Mannin historiallisessa spektaakkelissa Rooman valtakunnan tuho. Mutta omalle elämälle ei pysty kirjoittamaan käsikirjoitusta. Aviomies Peter osoittautui alusta lähtien väkivaltaiseksi alkoholistiksi, joka tuhlasi Lenan ansaitsemat rahat. Lena yritti itsemurhaa, päätyi avioeroon ja viimein italialaisen mafioson aviovaimoksi Roomaan. Välttyäkseen vankilalta mies pakotti Lenan prostituoiduksi. Ensimmäinen asiakas oli tuottaja, jonka elokuvassa Lena oli esiintynyt. Yli 40 ulkomaisessa elokuvassa esiintyneen Lena von Martensin Kaikki minun roolini on kipeä kuvaus ihmiskohtalosta, jolle ensin annetaan kaikki ja lopulta viedään kaikki. Armottomuudessaan se paljastaa niin filmi- kuin mallimaailman erikoisuudet täydessä alastomuudessa.

Lena von Martens - Kaikki minun roolini

Chile Parelone, Palkintona neljänneskilosta kultaa. Kolme lajia oli jo takana ja edessä enää syöksylasku, miehen omin laji. Lasku päätyi viidellä voltilla ja kahdella kierteellä 30 metriä alapuolella sijaitsevan rotkon pohjalle ja mies itse sairaalaan rahattomana. Hänen kuvansa komeili seuraavan päivän lehden kannessa. Hän oli Kalevi "Häkä" Häkkinen, vuorten valloittaja Hankasalmelta, mies, jolla oli voimanostajan voimat, telinevoimistelijan notkeus, parhaiden murtomaahiihtäjien hapenottokyky, nuoralla tanssijan tasapaino, ralliautoilijan reaktiokyky, Kamikaze-lentäjän rohkeus ja ääretön intohimo laskemiseen. Kaikki sai alkunsa kotitalossa Hankasalmen Kovalanmäellä, kun poika 3-vuotiaana laski maakellarin katolta. Pitkään uraan mahtui maailmanennätyksiä hiekalla, rinteissä ja auton katolla. Voittoja, olympiaedustuksia, loukkaantumisia, pettymyksiä ja kovaa työtä neljällä mantereella.

Täyttä häkää - Kalevi "Häkä" Häkkinen

relevance|desc

publishdate|desc

publishdate|asc

rating|desc

title|asc

author_lastname|asc

BookBeat tarjoaa pääsyn tuhansiin äänikirjoihin suoraan matkapuhelimellasi. Löydä seuraava suosikkisi selaamalla top-luetteloitamme ja -kategorioitamme.

Pidätkö kirjojen lukemisesta? Löydä tuhansia e-kirjoja BookBeatista. Valitse eri tyylilajeista, kuten bestsellerit, rikos, romantiikka, tietokirjallisuus ja paljon muuta!

Pääset puhelimellasi käsiksi tuhansiin e-kirjoihin. Selaa ja löydä seuraava suosikkikirjasi jo tänään!

Kirjahyllyssämme - Äänikirjat

BookBeatin avulla voit nauttia yli miljoonasta e- ja äänikirjasta matkapuhelimella sekä tabletilla. Kokeile maksutta!

Kokeile BookBeatin äänikirjoja ja e-kirjoja maksutta!

Ellet ole seikkailulla, on parempi rekisteröityä {countryLanguage} verkkosivustolla.

Voit selata ja löytää suosituimpia kirjailijoita ja kirjoja BookBeat-sovelluksessa tällä sivulla. Meillä on loistava valikoima erilaisia kirjailijoita ja genrejä. Tämä lista innostaa sinua varmasti moneen kuuntelu- ja lukuhetkeen sovelluksessa.

{AuthorName} kirjat - BookBeat

{NarratorName} kertojana - BookBeat

Oletko etsimässä uutta suosikkilukijaasi vai onko sinulla jo suosikki, jota haluat kuunnella vielä enemmän? Nyt se on helppoa! Olemme koonneet kaikki suosituimmat lukijat ja heidän lukemansa kirjat tänne.

Haku - BookBeat

Kirjan nimi

Henkilö tiskaamassa ja kuuntelemassa BookBeatia kuulokkeilla.

Kirjailija

Seppo Porvali

Aloita BookBeat-tilaus jo tänään

Tietoa meistä

Seuraa meitä

Apua ja yhteystiedot

Tiedot

BookBeat

Lataa BookBeat