Tietoa kirjasta
Mielikuvituksen jättiläinen kertoo urastaan.
"Päiväkirjaa en koskaan pitänyt, muistelmia en koskaan kirjoita. Tämän kirjailijahaastattelun voi puolestani julkaista kirjana kuolemani jälkeen – toimitettuna." Näin evästi Mika Waltari.
Kirjallisuudentutkija ja kirjailija Ritva Haavikko on toimittanut äänitteen vuonna 1972 nauhoitetusta laajasta kirjailijahaastattelusta.
Kirjailijan ääni -haastattelussa Mika Waltari kertoo itse uransa taitekohdista ja kuvaa eri vuosikymmenien jännitteitä ladanneita ristiriitoja, "noita luovalle ihmisille välttämättömiä käyteaineita". Hän kertoo kamppailustaan ristiriitojen hallitsemiseksi, itsekurista ja vakiintuneista työtavoistaan, jotka ovat tehneet laajan tuotannon mahdolliseksi. Waltari kertoo Sinuhe egyptiläisen syntyvaiheista, tarkastelee teoksensa rakennetta, kerrostumia, sanomaa. Hän kertoo historiallisten henkilöiden hahmottumisesta ja naiskuvistaan ja pohtii, onko Sinuhe omakuva. Kirjailija kuvaa onnellisinta luomiskauttaan, kesää 1945, jolloin egyptiläiset kansoittivat hänen ullakkokamarinsa.
Teostensa lisäksi Waltari puhuu elämänsä tärkeistä ihmisistä ja miljöistä, suvustaan, isovanhemmistaan ja vanhemmistaan. Hän valottaa myös yksinäistä lapsuuttaan sekä ankeita vuosia, jolloin koulunkäynti oli "välttämätön paha".
Mika Waltari (1908–1979) oli poikkeuksellisen monipuolinen kirjailija. Hänen tuotantonsa käsittää laajojen historiallisten romaanien lisäksi mm. pienoisromaaneja, runoja, näytelmiä, kauhonovelleja, satuja, elokuvakäsikirjoituksia sekä sarjakuvia.
"Päiväkirjaa en koskaan pitänyt, muistelmia en koskaan kirjoita. Tämän kirjailijahaastattelun voi puolestani julkaista kirjana kuolemani jälkeen – toimitettuna." Näin evästi Mika Waltari.
Kirjallisuudentutkija ja kirjailija Ritva Haavikko on toimittanut äänitteen vuonna 1972 nauhoitetusta laajasta kirjailijahaastattelusta.
Kirjailijan ääni -haastattelussa Mika Waltari kertoo itse uransa taitekohdista ja kuvaa eri vuosikymmenien jännitteitä ladanneita ristiriitoja, "noita luovalle ihmisille välttämättömiä käyteaineita". Hän kertoo kamppailustaan ristiriitojen hallitsemiseksi, itsekurista ja vakiintuneista työtavoistaan, jotka ovat tehneet laajan tuotannon mahdolliseksi. Waltari kertoo Sinuhe egyptiläisen syntyvaiheista, tarkastelee teoksensa rakennetta, kerrostumia, sanomaa. Hän kertoo historiallisten henkilöiden hahmottumisesta ja naiskuvistaan ja pohtii, onko Sinuhe omakuva. Kirjailija kuvaa onnellisinta luomiskauttaan, kesää 1945, jolloin egyptiläiset kansoittivat hänen ullakkokamarinsa.
Teostensa lisäksi Waltari puhuu elämänsä tärkeistä ihmisistä ja miljöistä, suvustaan, isovanhemmistaan ja vanhemmistaan. Hän valottaa myös yksinäistä lapsuuttaan sekä ankeita vuosia, jolloin koulunkäynti oli "välttämätön paha".
Mika Waltari (1908–1979) oli poikkeuksellisen monipuolinen kirjailija. Hänen tuotantonsa käsittää laajojen historiallisten romaanien lisäksi mm. pienoisromaaneja, runoja, näytelmiä, kauhonovelleja, satuja, elokuvakäsikirjoituksia sekä sarjakuvia.
