Astu kohti kuninkaanlinnojen loistoa, kadonneiden linnojen hämyä ja rauniolinnojen romahtaneita muureja. Millaista oli suomalainen linnaelämä keskiajalla? Keitä linnoissa asui, entä millaista oli linnojen arki? Kaikuivatko linnojen muurit enemmän pitojen äänistä vai piirityksen kauhuista? Tarinallinen historiateos sopii kaikille linnoista ja keskiajan elämästä kiinnostuneille. Rento ja helppolukuinen teos kertoo linnojen keskiaikaisista vaiheista raikkaasti niin arkeologian, historian kuin kiehtovien tositarinoiden näkökulmasta. Linnojen asukkaiden, arjen ja sodankäynnin lisäksi kirja esittelee uusimman tutkimustiedon valossa yhdeksän keskiaikaista suomalaislinnaa.

Linnaelämää keskiajan Suomessa

Mistä Yhdysvalloissa on kyse? Palkitun asiantuntijan ajankohtainen teos jäljittää Yhdysvaltain ideaa ja sen toteutumista. Yhdysvaltoja perustettaessa 1700-luvun lopulla ajatuksena oli luoda sen ajan eurooppalaisista kuningaskunnista selvästi poikkeava valtio, jonka perusperiaateisiin kuuluvat ihmisten välinen tasa-arvoisuus, tasavaltalaisuus, vapaus ja demokratia. Onnistuttiinko tässä? Alusta saakka Yhdysvaltain ideaan on kuulunut myös kasvu ja laajeneminen. Liittovaltio syntyi ideologisen vallankumouksen kautta, mutta jo sitä edeltäneet siirtokunnat perustuivat vahvasti ideologisille uskonnollisille ajatuksille. Yhdysvallat oli kenties syntyessään vallankumouksellinen ja radikaali, mutta nykyisin se on eurooppalaisesta näkökulmasta pikemminkin konservatiivinen tai liberaalinen. Yhdysvaltain idea pohtii maan yhteiskunnallisen järjestelmän rakenteita ja rakentumista. Mukana ovat niin Yhdysvalloissa vallitsevat ideologiat, poliittisten puolueiden muutokset, väestön erilaisuus ja eripuraisuus, aktiivinen ulkopolitiikka ja isolationismi kuin maan tuleva suunta Donald Trumpin toisen presidenttikauden alkaessa. Markku Henriksson on Yhdysvalloissa ja Kanadassa palkittu Pohjois-Amerikan tutkija, joka on kirjoittanut laajalti Amerikkojen historiasta, kulttuurista ja alkuperäiskansojen asemasta. Hänen 2022 ilmestynyt kirjansa Melkein valittu kansa kertoo Yhdysvaltain alueellisista kulttuureista. Henrikssonin monumentaalinen historia Tähtilipun maa oli puolestaan tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaana 2021.

Yhdysvaltain idea

Suomen pääkaupunki on maailmankuulu. 475-vuotisen historiansa aikana Helsinki on kehittynyt uneliaasta pikkukaupungista yhdeksi Itämeren alueen dynaamisimmista alueista. Minkä vuoksi Kustaa Vaasa ylipäätään perusti kaupungin 1550? Miksi Helsingistä tuli pääkaupunki vuonna 1812, ja miten maailmantalous, kielipolitiikka ja suurvaltapolitiikka ovat vaikuttaneet kaupungin historiaan? Kirja esittelee tavallisten helsinkiläisten elämää, arkkitehtuuria, politiikkaa ja kulttuuria. Meinander nostaa esiin kiehtovia yksityiskohtia Helsingin dramaattisesta historiasta ja palaa usein siihen, kuinka voimakkaasti Helsingin kohtaloa on muovannut kaupungin välitön sijainti meren rannalla. Henrik Meinanderin elegantti yleisesitys Helsingin historiasta perustuu laajaan tutkimustyöhön ja kirjallisuuteen.

Helsinki - Erään kaupungin historia

Kuinka tieto yhdisti ihmiset? Sapiens-kirjallaan tunnetuksi tullut Yuval Noah Harari tarkastelee uutuuskirjassaan Nexus – Tietoverkkojen lyhyt historia, miten informaation virta on rakentanut ja tuhonnut maailmaamme. Viime 100 000 vuoden ajan me sapiensit olemme koonneet itsellemme huikeasti vaikutusvaltaa. Mutta kaikista keksinnöistämme, löydöistämme ja valloituksistamme huolimatta meitä uhkaavat suuret vaarat: maailma on ekologisen romahduksen partaalla, poliittiset jännitteet kasvavat ja väärää tietoa on kaikkialla. Lisäksi syöksymme suin päin tekoälyn aikakauteen – tuntemattomaan tietoverkkoon, joka saattaa hävittää lajimme. Miksi olemme niin itsetuhoisia kaikista saavuttamistamme edistysaskelista huolimatta? Menestyskirjailija Yuval Noah Hararin Nexus tarkastelee ihmiskunnan pitkää historiaa ja pohtii, miten tiedon virta on tuonut meidät tähän pisteeseen. Teos vie meidät kivikaudelta Raamatun kanonisointiin, painotekniikan keksimiseen, joukkoviestinnän kehittymiseen ja populismin viimeaikaiseen nousuun. Se käsittelee myös pian kohtaamiamme ajankohtaisia valintoja, kun ei-inhimillinen äly uhkaa olemassaoloamme. Tieto ei ole totuuden raaka-ainetta eikä pelkkä ase. Nexus etsii toiveikasta keskitietä näiden ääripäiden välillä ja pyrkii samalla löytämään yhteisen ihmisyytemme uudelleen. Yuval Noah Harari (s. 1976) väitteli historian tohtoriksi Oxfordissa. Hän asuu aviomiehensä kanssa Tel Avivin lähistöllä, opettaa historiaa Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa ja kiertää luennoimassa kaikkialla maailmassa. Aiemmat teokset Sapiens, Homo deus ja 21 oppituntia maailman tilasta ovat olleet kansainvälisiä menestyksiä, ja ne on julkaistu jo lähes 40 kielellä ympäri maailmaa.

Nexus

Kleopatra on yksi maailman tunnetuimmista ja samalla mystisimmistä historiallisista henkilöistä. Hän on kiehtova yhdistelmä valtaa, kauneutta ja strategista nerokkuutta, ja hänet on usein kuvattu juonikkaana ja nautintoihin antautuvana viettelijättärenä. Kahden vuosituhannen kuluessa hänestä on muotoutunut myös vahvan ja itsevarman naisen arkkityyppi, joka ei alistu objektiksi miesten hallinnoimassa maailmassa. Kuinka paljon jälkimaailman vaalimilla mielikuvilla on ollut pohjaa suhteessa todelliseen Egyptin valtiattareen? Kleopatra - viimeisen faaraon myytti kertoo uusimman tietämyksen valossa, millainen oli Egyptin kuningatar Kleopatra VII:n (69-30 eKr.) elämä ja miten hän vaikutti Rooman valtakunnan politiikkaan ja Egyptin kohtaloon. Se selvittää, millä tavoin hänen tarinansa on inspiroinut ihmisiä antiikista nykyaikaan ja kuinka hänet on esitetty taiteessa ja populaarikulttuurissa. Näin Kleopatran hahmo toisaalta avaa antiikin maailman arvoituksia mutta tarjoaa myös ikkunan naisen asemaan, sukupuolirooleihin ja identiteetteihin eri aikojen yhteiskunnissa.

Kleopatra - viimeisen faaraon myytti

Johan kävi mäihä! Tarinoita sattumakeksintöjen takaa. Mikroaaltouuni, penisilliini, Post-it-laput. Röntgen, pikaliima, LSD. Näiden ja monien muiden tuttujen tuotteiden kiehtovat tarinat kertovat, miten onnekkaat sattumat ovat siivittäneet keksijät luomaan jotain aivan uutta. Verenpainelääkettä yritettiin, mutta syntyikin Viagra – kunhan koehenkilöt kehtasivat kertoa erektiostaan. Kun insinöörit liimailivat suihkuverhoja yhteen luodakseen erikoistapetin, lopputuloksena oli kuplamuovi. Taskuun sulanut maapähkinävoipatukka sai tutkijan keksimään mikroaaltouunin, mutta vasta kun kananmuna oli räjähtänyt kollegan naamalle. Monenlaiset yllättävät sattumukset ovat tuottaneet oivalluksia, joiden lopputulosta ei kukaan olisi osannut etukäteen suunnitella. Vahinkokeksintöjen maailmassa syödään maissihiutaleita, juodaan hiilihapotettua vettä ja hoidetaan suomalaisvoimin kaljuuntumista. Tietokirjailija Mari Koistinen yhdistää viihdyttävästi arjen ja tieteen. Aiemmissa kirjoissaan hän on käsitellyt muun muassa ruoantuotantoa ja kotitalouksien varautumista.

Vahingossa keksityt

Miten ylintä valtiojohtoa on suojeltu salamurhilta Suomessa ja muualla Euroopassa. Kattava tietokirja vallanpitäjien henkilö­suojauksen historiasta kertoo, miten ylintä johtoa on suojeltu murhayrityksiltä Euroopassa niin sodan kuin rauhan oloissa. Samalla se on ensimmäinen laaja yleisteos valtiojohdon henkilö­suojauksesta Suomessa itsenäisyyden alkuajoista aina Kekkosen toiseen kauteen. Kirjassa käydään läpi valtio- ja sotilasjohtoon kohdistuneita salamurhia ja niiden yrityksiä. Tapausesimerkit ­vievät lukijan Euroopan levottomien vuosikymmenten halki ja kertovat, miten Hitleriä, Churchillia ja de ­Gaullea suojeltiin onnistuneesti ­attentaattiyritysten pitkältä sarjalta. Samalla kirjassa pohditaan, miksi turva­toimet pettivät monissa muissa tapauksissa. Murha­suunnitelmien kohteiksi ovat joutuneet myös Suomen valtionjohtajat. Kirja sisältää yksityiskohtaista tietoa muun muassa Rytiin, Mannerheimiin, Paasikiveen ja ­Kekkoseen kohdistuneista uhkista ja niiden torjunnasta. Mikko Tyni (s. 1985) on palkittu tietokirjailija, joka perehtynyt muun muassa tiedustelun ja henkilösuojauksen historiaan. Aiemmin häneltä on julkaistu teos Marsalkan musketti­soturit – Mannerheimin henkivartiointi ja turvallisuus 1918–1946 (Docendo, 2022).

Kuinka salamurha estetään

Keskitysleireiltä selviytyneen lehtimiehen silminnäkijäkuvaus "Auschwitzin valtakunnan" kauheuksista. Unkarinjuutalainen József Debreczeni kertoo journalistin kylmäpäisellä tarkkuudella koettelemuksistaan kolmella eri pakkotyöleirillä. Vuoden kestänyttä vankeutta leimasivat väkivalta, nälkä, sairaudet ja alituinen pelko, jota satunnaiset toveruuden ja inhimillisyyden pilkahdukset eivät onnistuneet lievittämään. Debreczeni on kirjannut muistonsa tuoreeltaan sodan jälkeen. Vuonna 1950 ilmestynyt, palkittu muistelmateos julkaistiin vasta vuonna 2023 englanniksi, ja siitä tuli arvostelumenestys. Debreczeniä on verrattu Primo Leviin, ja teosta on luonnehdittu holokaustikirjallisuuden helmeksi.

Kylmä krematorio

Eversti Oleg Gordijevski oli uransa huipulla omistettuaan koko elämänsä KGB:lle. 46-vuotiaana hänet ylennettiin Neuvostoliiton suurlähetystön johtoon Lontooseen. Enää pitäisi käydä Moskovassa virallistamassa nimitys. Gordijevski käveli rauhallisesti lentokentän turvatarkastuksen läpi, mutta tyynen ulkokuoren alla kalvoi pelko. Kutsussa Moskovaan oli ollut jotain outoa, ja Gordijevskilla oli hyvä syy olla huolissaan: Neuvostoliiton uskollinen palvelija oli toiminut jo vuosia kaksoisagenttina Britannian hyväksi. Jos hän oli paljastunut, Moskovassa odotti varma kuolema. Vakooja ja petturi on päätähuimaava tositarina petoksesta, rohkeudesta ja luopumisen tuskasta. Yksikään vakooja ei onnistunut tunkeutumaan yhtä syvälle KGB:n ytimeen ja välittämään yhtä tärkeitä tietoja lännelle kuin Oleg Gordijevski - nämä tiedot muuttivat koko kylmän sodan suunnan. Hinta oli kuitenkin kova. Vakooja ja petturi voitti vuonna 2019 CWA:n Kultaisen tikarin parhaasta rikostietokirjasta.

Vakooja ja petturi

Ukrainan sodan raaka todellisuus suomalaissilmin. ”Joukkuetoverit ottavat minusta myöhemmin valokuvan muistoksi. Kuvasta katsoo siloposkinen perheenisä, jonka silmissä on kylmä katse mutta jonka kasvoilta näkyy jotain peruuttamatonta. Vaikka en sitä siinä hetkessä vielä ymmärräkään, jotain on mennyt lopullisesti rikki. Kuukausia myöhemmin kuolleiden miesten kasvot vainoavat minua unissa ja joskus valveillakin. Tappaminen ei tapahdu jälkiä jättämättä.” Kukaan ei tiedä etukäteen, miten reagoi kohdatessaan ensimmäistä kertaa sodan totaalisen epäinhimillisyyden. Tämän on saanut huomata myös Arttu, joka on taistellut Ukrainan puolesta niin Kiovassa kuin itärintamalla. Moni henkseleitään paukutellut lähti ensikontaktin jälkeen kotiin, mutta Arttu kykeni toimimaan sodan hirvittävissä olosuhteissa ja nousi ilman aiempaa sotilastaustaa arvostetuksi taistelijaksi. Hän korostaa, ettei sota ole sankaritarina. Se on likaista puuhaa, johon jonkun on vain tartuttava, jotta paha ei voittaisi. Lopullinen hinta sodasta tuli kuitenkin maksettavaksi Suomeen paluun jälkeen, kun rintamalla koetut kauheudet hiipivät väkisinkin takaisin mieleen. Ann-Mari Leinonen on kirjailija, toimittaja ja dokumentaristi. Hän on käynyt kahteen otteeseen sodan kourissa olevassa Ukrainassa. Sodan tuntumassa -podcastissaan hän kertoo kokemuksistaan paikan päällä ja keskustelee Ukrainan suomalaistaistelijoiden kanssa. Leinosen aiempia teoksia ovat muun muassa Meeri Koutaniemen kanssa tehdyt kirjat Rakkaus ja Vahvaksi rikotut.

Suomalaistaistelijana Ukrainassa

Tyrmäävä kuvaus politisoituneesta uskosta. Ajankohtainen tietokirja kristillisen äärioikeiston tunkeutumisesta Yhdysvaltain politiikan keskiöön. Donald J. Trumpin mahdollisuudet palata Yhdysvaltain presidentiksi marraskuun 2024 vaaleissa ovat täysin riippuvaisia evankelikaalikristityistä, jotka ovat hänen uskollisin ja vannoutunein kannattajakuntansa ja näkevät Trumpissa jopa Messiaan. Trumpia ihannoiva kristillinen äärioikeisto on kaapannut republikaanipuolueen käsikassarakseen, jonka avulla se toteuttaa ”dominionismiin” perustuvaa maailmanvalloitustaan. Kirja valottaa tilanteen taustalla vaikuttavia historiallisia, maailmankatsomuksellisia ja yhteiskunnallisia syitä ja esittää vakavan varoitushuudon: poliittisten näkemysten perusteleminen jumalallisella auktoriteetilla, äärikarismaattisesta kristillisyydestä nousevat opit ja autoritääriset toimintamallit ovat vaarallinen yhdistelmä, joka voi purkautua myös fyysisenä väkivaltana, kuten Capitolin valtaus tammikuussa 2021 osoitti. Atte Korhola on tietokirjailija ja Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori, jonka teos Tämä ihmisen luonto (2022) herätti suurta mielenkiintoa rohkeana kuvauksena luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksesta. Nyt ilmestyvä Kristillinen äärioikeisto ja Trump on kantaaottava ja herättelevä pamfletti, joka on syntynyt monen vuoden harrastuneisuuden ja autenttisiin lähteisiin perustuvan selvitystyön tuloksena.

Kristillinen äärioikeisto ja Trump

Hyvä. Parempi. Ihminen. Ihminen on luonnostaan itsekäs ja ihmiskunta tavoittelee vain omaa etuaan. Tätä ajatusta toistavat niin historioitsijat, psykologit ja filosofit kuin iltapäivälehdet ja poliitikotkin. Mutta pitääkö se paikkansa? Ylistetyssä teoksessaan Hyvän historia Rutger Bregman kääntää ajatuksen ihmisen pahuudesta ylösalaisin. Mitä jos luonnonvalinta ei suosinutkaan ilkeintä ja kovinta pyrkyriä vaan ystävällisintä ja huomaavaisinta tyyppiä? Kirja kyseenalaistaa ihmiskunnan itsekkyyttä toistelevat kauhutarinat Pääsiäissaaren murhenäytelmästä Milgramin sähköiskukokeeseen sekä kertoo, mitä tapahtui, kun kuusi koulupoikaa oikeasti haaksirikkoutui autiolle saarelle niin kuin klassikkokirjassa Kärpästen herra. Vakuuttava teos murskaa myytit ihmisen pahuudesta yksi kerrallaan ja tarjoaa tilalle myönteistä ihmiskuvaa. Nyt on toisenlaisen tarinan aika. Rutger Bregman on alankomaalainen historioitsija, joka on valloittanut maailman menestyskirjallaan Ilmaista rahaa kaikille.

Hyvän historia

Eikö olisi sääli viettää ainutkertainen elämä maapallolla saamatta koskaan selville, mistä tässä kaikessa oikeastaan on kysymys? Kuinka ihmisestä tuli ihminen? Miksi kotiplaneetallamme ylipäätään on elämää? Ja miten maailmankaikkeus sai alkunsa? Kun kirjailija Bill Bryson ryhtyi selvittämään maailmankaikkeuden suuria arvoituksia, hän halusi kerrankin kuulla tieteentekijöiltä ymmärrettäviä lauseita. Kolmen vuoden ajan hän haastatteli eri tieteenalojen johtavia tutkijoita – ja pyysi heitä aina selittämään uudestaan, jos jotakin meni ensi kuulemalta yli hilseen. Uupumattoman työn tuloksena syntyi Lyhyt historia lähes kaikesta, joka on nimensä veroinen, hauska ja erinomaisen helposti lähestyttävä kirja… niin, todellakin lähes kaikesta mitä ihmiskunta on avaruudesta, kotiplaneetastaan ja omasta alkuperästään saanut selville.

Lyhyt historia lähes kaikesta

Taiteentutkija Liisa Väisäsen kirja kertoo symbolitutkijan silmin rituaalimurhien pimeästä historiasta. Mitä rikkinäinen mieli yrittää sanoa? Mitä symbolit merkitsevät murhaajille? Symbolit hallitsevat niin elämää kuin kuolemaakin. Niiden vuoksi on murhattu ja alistuttu surmattavaksi. Tappamisen tapakin voi olla symboli. Murhapaikalle jätetyn symbolin tarkoitus voi olla pelottaa vihollisia, johdattaa murhatutkijoita harhaan tai heijastella sairaan mielen sille antamia merkityksiä. Suomen Robert Langdoniksi kutsuttu taiteentutkija Liisa Väisänen lähestyy rituaalisurmien historiaa tarkastelemalla symbolien kautta todellisia rikoksia keskiajalta nykypäivään. Hän ei mässäile väkivallalla vaan pyrkii teoksessaan ymmärtämään ihmiskunnan pimeintä historiaa. ”Viihdyttää, sivistää ja kauhistuttaa lukijansa.” - Max Manner

Symbolimurhat

Vanhojen maailmojen salaisuudet odottavat – tutustu historian hämärässä piileviin mysteereihin, jotka ovat ihmetyttäneet ihmisiä satoja, jopa tuhansia vuosia. Arkeologit kehittävät jatkuvasti uudenlaisia menetelmiä menneiden salaisuuksien selvittämiseen, mutta historiasta löytyy yhä lukemattomia vastaamattomia kysymyksiä. Osa liittyy entisaikojen sivilisaatioihin – kuka todella rakensi pyramidit ja miten? Entä minkälainen oli viikinkien arki tai uskomukset? Toiset taas koskevat erilaisia tarinoita ja myyttejä – onko mahdollista, että Raamatun tarinoiden taustalla on todellisia tapahtumia? Entä minkälaisia aarteita espanjalaisten hopealaivat kätkivät upotessaan vuosisatoja sitten? Tämä kokoelma koostuu viidestä Maailman Historia -teoksesta, jotka on julkaistu aikaisemmin yksittäisinä nimikkeinä. Teos herättää vuosituhansien takaiset mysteerit henkiin ja tarjoaa kiehtovan läpileikkauksen historian arvoituksista. Maailman historia vie sinut henkeäsalpaavalle matkalle menneisyyteen. Nauti historian suurista tapahtumista ja palaa ajassa taaksepäin – takaisin toisen maailmansodan eturintamaan, viikinkien ryöstöretkiin ja jumalia palvovien egyptiläisten pariin. Maailman historia tarjoaa upeita artikkeleita jännittävistä ja dramaattisista menneisyyden tapahtumista.

Menneiden aikojen mysteerit

Oliko vakooja Zoja Jartsevan tähtäimessä Mannerheimin värväys? Kiehtova kuvaus Neuvostoliiton menestyneimmästä naisvakoojasta, joka vaikutti ratkaisevasti myös Suomen kohtaloihin. Diktaattori Josif Stalin lähetti talvisodan alla Jartsevin vakoilijapariskunnan Suomeen toteuttamaan tärkeää tiedustelutehtävää. Boris Jartsevin käynnistämät erikoiset neuvottelut tunnetaan Suomessa, mutta hänen puolisonsa Zojan toiminta on jäänyt pimentoon. Kirja paljastaa Zoja Jartsevan suuren tehtävän, jolla hän aukaisi kuuman linjan Mannerheimin päämajan ja Stalinin välille. Tietokirjailija Martti Backman on koonnut niukoista lähteistä palapelin, joka aukaisee eteemme elävän panoraaman Zoja Jartsevan johtamasta Suomeen kohdistuneesta vakoilusta ja poliittisesta vaikuttamisesta. Kirja vie lukijan Helsingistä Stalinin virkahuoneeseen Kremliin, Hella Wuolijoen kartanolle Marlebäckiin, Tukholmassa kiehuneeseen käärmeenpesään, luhistuvaan Natsi-Saksaan ja lopulta Stalinin vankileirille Vorkutaan. Teos on kirjoitettu vetävällä, tarinallisella otteella, mikä tekee oikeutta neuvostovakoilun suurimman tähden uskomattomalle elämälle. Martti Backman (s. 1948) on Suomen Kuvalehden ja Iltalehden entinen päätoimittaja. Hän oli myös tutkivana toimittajana Ylen MOT-ohjelmassa 15 vuoden ajan. Kirja on jatkoa Backmanin edelliselle vakoilukirjalle Vakoojat, josta hänet palkittiin Tieto-Finlandia-ehdokkuudella 2017.

Stalinin vakoojatar Suomessa

Tosielämän trillerien mestari kertoo sotahistorian uhkarohkeimman erikoisjoukon tarinan. Kun toinen maailmansota raivosi Pohjois-Afrikassa, rämäpäinen nuori brittiupseeri kehitteli uuden tavan käydä sotaa: vihollisen kimppuun käytäisiin selustassa, missä hyökkäystä ei osattu odottaa. Erikoisjoukkosodankäynnin uraauurtava yksikkö SAS oli syntynyt. Kovaan joukkoon värvättiin häikäilemättömimmät sotilaat. Aavikkolentokentille tehtyjä iskuja seurasi armoton sota Euroopan taistelukentillä. Ben Macintyre sukeltaa SAS-erikoisjoukkojen syntytarinaan yksinoikeudella käyttöön saamiensa dokumenttien, kuvien ja haastatteluiden avulla. Teoksen pohjalta on tehty HBO-sarja Rogue Heroes.

Kova joukko

Kattava kokonaisesitys Israelin valtion historiasta. Israelin historia käsittelee Palestiinan alueen vaiheita 1800-luvun lopulta ja sionismin synnystä vuonna 2023 puhjenneeseen Gazan sotaan saakka. Kuvatessaan Israelin ja Palestiinan konfliktin historiallista kehitystä se avaa myös Israelin sisäpoliittisia rakenteita sekä eri etnisten ja uskonnollisten ryhmien suhteita. Teos auttaa hahmottamaan, millaiset kehityskulut ovat johtaneet nykyiseen umpikujaan ja millä tavoin menneisyys on läsnä yrityksissä päättää väkivallan kierre. Viime vuosia ovat leimanneet kamppailu vedestä ja siirtokunnista, äärioikeiston nousu, taistelu demokratian tulevaisuudesta ja uskonnollinen radikalismi. Vuosikymmenestä toiseen toistuukin sama kysymys: onko Lähi-idässä edellytyksiä rauhalle meidän aikanamme? Israelin historia on välttämätöntä luettavaa jokaiselle, joka haluaa ymmärtää tätä maailmanpolitiikan keskipisteenä olevaa aluetta. Alun perin vuonna 2005 ilmestynyt teos on nyt kauttaaltaan uudistettu ja laajennettu. Se täydentää tapahtumia parinkymmenen viime vuoden ajalta sekä ottaa huomioon uusimman tutkimuksen tulokset koko käsiteltävältä ajanjaksolta.

Israelin historia

Polttavan ajankohtainen kirja suurvaltapolitiikasta ja uudesta vastakkainasettelun ajasta, joka vaikuttaa Suomen asemaan ja tulevaisuuteen. Moskovassa ja Washingtonissa suurlähettiläänä toiminut Mikko Hautala arvioi suurvaltapolitiikan tapahtumia ja vaikutuksia sekä pohtii Suomen linjaa ja strategisia valintoja. Kirja tarjoaa oleellisia näkemyksiä ulkopolitiikan sisäpiiristä, kurkistaa kriisi- ja sotauutisten taakse, hahmottelee kansainvälisen politiikan syvävirtauksia sekä arvioi Suomen aseman kehitystä tuoreena Naton jäsenmaana. Kirjassa nousevat esille pääkallopaikoilla toimineen Hautalan kokemukset ja havainnot.

Sotaa ja rauhaa

Suomalainen maalaistyttö kuningatar Elisabetin hovissa. Kun Maire Lankinen lähti piikomaan Englantiin, hän ei tiennyt päätyvänsä Buckinghamin palatsiin. Maalaistyttö Maire Lankinen halusi 1960-luvun alussa nähdä maailmaa ja pestautui piiaksi Windsorin pikkukaupunkiin Englantiin. Laivan lähtiessä Suomesta hän ei osannut aavistaa, että kohtalo heittäisi hänet pian Buckinghamin palatsiin ja työhön kuningattaren palveluksessa. Maire Lankinen kertoo nyt ensimmäistä kertaa koko tarinan vuosistaan ainoana ulkomaalaisena sisäkkönä kuningatar Elisabet II:n hovissa. Maire Lankinen on Helsingissä asuva eläkeläinen, joka työskenteli kamarineitona kuningatar Elisabet II:n hovissa. Nazzareno Sifo on Espoossa asuva luova johtaja ja Lankisen poika.

Maire – Hänen Majesteettinsa palveluksessa

Ukrainan sota presidentti Volodymyr Zelenskyin näkökulmasta. Arvostettu toimittaja Simon Shuster on päästetty tarkkailemaan presidentti Volodymyr Zelenskyiä ja hänen lähipiiriään ainutlaatuisen pitkään, ja tuloksena on ensimmäinen sisäpiirikuvaus Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Time-lehden toimittaja Simon Shuster kuvaa Volodymyr Zelenskyin elämää aina esiintymisvuosien pukuhuoneista Venäjän käynnistämän sodan mutaisiin juoksuhautoihin. Zelenskyi – Keulakuva perustuu neljän vuoden mittaiseen toimitustyöhön, presidentti Zelenskyin kanssa tehtyihin rintamamatkoihin sekä kymmeniin haastatteluihin, joiden kohteena ovat Zelenskyi, hänen vaimonsa, hänen ystävänsä ja vihollisensa, hänen neuvonantajansa, ministerinsä ja sotakomentajana; lopputuloksena on intiimi ja perspektiiviä laajentava kertomus miehestä, joka kehittyi slapstick-näyttelijästä sitkeyttä symboloivaksi presidentiksi, ja teos kuvaa myös, kuinka hän lopulta sai maailman demokratiat puolelleen. Zelenskyi – Keulakuva edustaa silminnäkijäjournalismia ja tarjoaa aivan olennaisen näkökulman aikamme keskeisimpään sotaan. Teoksen johtamista ja inhimillistä määrätietoisuutta kuvaavat teemat ovat puolestaan ajattomia ja yleispäteviä. Simon Shuster on raportoinut Venäjän ja Ukrainan asioista yli viisitoista vuotta, pääasiassa TIME-lehden kirjeenvaihtajana. Hän syntyi Moskovassa mutta muutti Yhdysvaltoihin jo lapsena, kaksi vuotta ennen Neuvostoliiton romahdusta. Venäjän vallattua Krimin vuonna 2014 hän on raportoinut Ukrainan sodasta laajalti, etulinjan molemmin puolin. Hän asuu New Yorkin Brooklynissa mutta viettää tätä nykyä suuren osan ajastaan Kiovassa.

Zelenskyi - Keulakuva

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, miten lyhyen aikaa ihmiset ovat voineet viihtyä kotonaan? Asumisen historia on ollut käytännöllisyyden ja tekemisen helpottamisen historiaa yli 10 000 vuoden ajan. Kehitys kohti mukavuutta on kuitenkin ollut hidas, mutkikas ja täynnä hassuja omituisuuksia. Mitä olisi italialainen keittiö ilman tomaattia? Miksi juuri suolalle ja pippurille on pyhitetty omat sirottimet? Mitä pihoilla oli ennen nurmikoita? Miksi luteet eivät ole viihtyneet vihreällä tapetoiduissa huoneissa? Yhdysvaltalainen, Englannin Norfolkissa asuva Bill Bryson alkoi tutkia 1800-luvulla rakennettua vanhaa pappilaa, uutta kotiaan, ja kiinnostui asumisen historiasta. Sisään! vie viihdyttävälle ja antoisalle kiertomatkalle koteihimme ja näyttää, miten ratkaisevasti jokapäiväiset asiat ovat muuttaneet elämäämme. Suosikkikirjailija liikkuu vaivattomasti ajasta ja mantereelta toiseen ja tartuttaa uteliaisuutensa lukijaan. Pienistä yksityiskohdista aukeaa laajoja kaaria, jotka osoittavat kuinka sodat, löytöretket, tieteen kehitys ja palvelijakulttuurin muutos näkyvät kaapin paikassa ja sisällössä. Bill Bryson on yhdysvaltalainen, Englannissa suuren osan elämästään asunut toimittaja ja kirjailija. Bill Brysonin tunnetuin teos on Lyhyt historia lähes kaikesta (2003, suom. 2005). Luonnontieteiden saavutuksia selkeästi ja viihdyttävästi kuvaava teos oli kansainvälinen arvostelu- ja myyntimenestys. Brysonin muita suomennettuja teoksia ovat Muistiinmerkintöjä pieneltä saarelta (1995, suom. 2000) ja Keho. Opas asukkaalle (2019, suom. 2020).

Sisään!

Hermoja raastava jännitysnäytelmä sankaruudesta, petturuudesta ja salaisesta tunnelista Berliinin katujen alla. Pako Berliinin ali on palkittuun brittiläiseen Tunnel 29 -podcastiin perustuva uskomaton tositarina vapautensa menettäneistä ihmisistä – heistä, jotka ovat valmiita tekemään mitä tahansa saadakseen sen takaisin. Kesällä 1962 joukko länsisaksalaisia miehiä ryhtyy hengenvaaralliseen urakkaan: he alkavat kaivaa Berliinin muurin ali tunnelia, jonka avulla on tarkoitus pelastaa kymmeniä itäsaksalaisia länteen. Uhkarohkeassa suunnitelmassa on monia vaaroja: hapenpuute, tunneliin tulviva vesi ja yläpuolella partioivat Stasin sotilaat ovat niistä pienimpiä – vaarallisin kaikista on kaivuryhmään soluttautunut agentti. Joukkoon liittyy myös amerikkalainen toimittaja, joka haluaa tehdä tv-historiaa ja kuvata paon reaaliajassa. Suurvaltojen välit ovat kylmän sodan seurauksena kärjistyneet, ja jos amerikkalaisten osallistuminen tunnelin rahoittamiseen paljastuisi, voisi seurauksena olla pahimmillaan kolmas maailmansota. Helena Merriman on palkittu BBC-kanavan juontaja ja tuottaja, joka haastatteli kirjaansa varten kymmeniä tunnelin rakentamiseen osallistuneita ja Itä-Saksasta paenneita. Pako Berliinin ali perustuu Merrimanin suosittuun Tunnel 29 -podcastiin, jonka New Yorker -lehti valitsi vuoden 2019 kymmenen parhaan podcastin joukkoon. Kirjasta on tekeillä tv-sarja.

Pako Berliinin ali

Millä tavoin ruotsin kielen ja ruotsalaisen kulttuurin vaikutus on näkynyt Suomessa? Miten Suomen suhde Ruotsiin on kehittynyt? Mitä ruotsinkielinen identiteetti on aikojen saatossa merkinnyt? Suomen ruotsalainen historia nivoo napakasti yhteen yli tuhatvuotisen ajanjakson, joka käynnistyi Ruotsin laajentumisesta nykyisen Suomen alueelle. Vuosisatojen kuluessa kehittyneet yhteydet takasivat sen, että ruotsalaisuus säilyi elinvoimaisena myös valtiollisen sidoksen katkettua. Kun autonomian ajan suomalaiskansallinen herääminen kyseenalaisti ruotsin kielen aseman ja ruotsalaisen kulttuurin vaikutuksen, vastareaktiona syntyi kieleen perustuva suomenruotsalainen identiteetti. Teoksen pitkä historiallinen kaari auttaa hahmottamaan ja selvittämään monia keskeisiä kysymyksiä, kuten ”Itämaan” asemaa suurvaltakauden Ruotsissa, kielellisten jakolinjojen näkymistä itsenäisen Suomen politiikan murroskohdissa sekä pohjoismaisen yhteistyön merkitystä EU- ja NATO-jäsenyyksien Suomessa.

Suomen ruotsalainen historia

Pysäyttävä tietokirja muistuttaa, että holokausti on koko Euroopan yhteistä historiaa. Hitlerin Saksa oli vastuussa kuuden miljoonan juutalaisen surmaamisesta, mutta holokaustiin osallistuivat myös Saksan liittolaiset eri puolilla Eurooppaa. Sivustaseuraajatkaan eivät saa puhtaita papereita. Joukkotuho oli mahdollinen, koska ihmiset olivat valmiita syrjimään ja tappamaan – tai sulkemaan silmänsä. Tämä koskee myös Suomea. Vaikka tapahtumat eivät muutu, tulkinnat elävät. Siksi Antero Holmila päivitti ja täydensi vuonna 2010 ilmestynyttä ensimmäistä suomalaista kattavaa tietokirjaa holokaustista.

Holokausti

Anna-Lena Laurenin Sodassa ei ole sovintoa kertoo sodasta Ukrainassa. Lauren toimi Hufvudstadsbladetin ja Dagens Nyheterin Venäjän-kirjeenvaihtajana 16 vuoden ajan, kun Venäjä oli pikkuhiljaa muuttumassa Putinin hallitsemaksi täydeksi diktatuuriksi. Kun Laurenin viisumia Venäjälle ei sitten enää uusittu, hän siirtyi jatkamaan raportointia Kiovasta. Kirjaan on koottu Laurenin kolumneja, muita kirjoituksia sekä ennen julkaisemattomia tekstejä. Ne kertovat, millaista on ihmisten elämä sodan arjessa, rintamalla, hyökkäyksen ja vapaustaistelun paineessa, surussa ja toivossa.

Sodassa ei ole sovintoa

"Olen kertonut kaiken rehellisesti, sotarikoksia myöten. Niitä ei voinut välttää." Suomalainen palkkasoturi Harry Lehtonen liittyi Ranskan muukalaislegioonaan vuonna 1953 paetessaan uhkaavaa vankeustuomiota. Raskaassa alokaskoulutuksessa pohjois-Afrikassa nuorista miehistä koulittiin laskuvarjosotilaita. Koulutuksen jälkeen legioonan palkkasotilaat heitettiin suoraan rintamalle Indokiinaan, joka myöhemmin opittiin tuntemaan nimellä Vietnam. Ranskalaisten nääntynyt armeija taisteli vuorilla, soilla ja riisipelloilla, kunnes kärsi lopullisen murskatappion Dien Pien Bhun verilöylyssä. Veret seisauttavissa muistelmissaan palkkasoturi Lehtonen kertoo, millaista oli muukalaislegioonan sissisota kaikessa karuudessaan.

Valmis tuskaan ja kuolemaan - Legioonalaisen muistelmat

Kaunis teos avioliitosta, jonka särkyminen käynnisti ruman valtapelin. Sissi Serlachius (1877–1944) oli Mäntän paperitehtaan perustajan, patruuna G. A. Serlachiuksen nuorimmainen lapsi – luonnonsuojelija ja naisyhdistysaktiivi, jonka avioliitto serkkunsa Gösta Serlachiuksen kanssa päättyi traagisin seurauksin Mäntän paperiperheen sivuuttamiseen. Sissin ja hänen sisarustensa elämästä kertova, kaunokirjallisia keinoja käyttävä teos valottaa tapahtumia uudesta näkökulmasta ja paljastaa isänsä rakentamasta kaupungista poisajettujen sisarusten yksinäiset kohtalot. Teos perustuu laajaan taustatyöhön, jonka pohjalta se uudelleenarvioi Gösta Serlachiuksen määrittelemää historiankertomusta.

Sissi

Yhdysvaltain historia yksissä kansissa Kattava perusteos kertoo Yhdysvaltain alueen historian aina varhaisista intiaanikulttuureista vuoden 2020 presidentinvaaleihin asti. Mistä saapuivat Pohjois-Amerikan ensimmäiset asukkaat? Kuka järjesti Bostonin teekutsut? Miten saivat alkunsa kiitospäivä ja vappu? Entä miksi Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti? Näihin ja lukemattomiin muihin kysymyksiin vastaa Markku Henrikssonin Tähtilipun maa. Teoksen laajaan aihevalikoimaan kuuluvat niin ihmisten tulo nykyisen Yhdysvaltain alueelle, eurooppalaisten sinne suuntaamat rosvo- ja löytöretket, siirtokuntien perustaminen, Yhdysvaltain vallankumous ja valtiojärjestelmä, läntinen ekspansio, sisällissota ja sen laulut, Yhdysvaltain voimakas taloudellinen kasvu ja 1930-luvun lamakausi, kylmä sota, kansalaisoikeusliike kuin pilvenpiirtäjäarkkitehtuurikin. Kirjan painopiste on Yhdysvaltain poliittisessa historiassa, mutta se sisältää runsaasti myös kulttuurihistoriallista aineistoa sekä luonnonhistoriaa. Monipuolisesti kuvitettu teos on tarkoitettu kaikille Yhdysvalloista kiinnostuneille ja soveltuu myös erinomaisesti alan oppikirjaksi. Markku Henriksson on Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen McDonnell-Douglas-professori emeritus sekä Tampereen yliopiston Yhdysvaltain ja Kanadan tutkimuksen dosentti. Hän on ollut alusta alkaen mukana myös Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen toiminnassa. Henriksson on kirjoittanut laajasti Yhdysvaltain ja Kanadan historiasta, kulttuureista ja alkuperäiskansojen asemasta ja esiintynyt usein asiantuntijana myös televisiossa ja radiossa.

Tähtilipun maa

Kiehtova tietokirja on syväluotaus Japanin moniulotteiseen kulttuuriin ja arkeen. Miksi japanilaiset ovat niin tyyniä katastrofinkin äärellä? Mitä kaikkea lahjan antaminen merkitsee? Kuinka yritykset voivat pysyä samassa suvussa vuosisatoja? Asuuko vuoressa todella jumala? Entä mikä saa japanilaisen purskahtamaan nauruun? Japanin ymmärtämiseen ei riitä pelkkä sanakirja tai matkaopas. Tarkkanäköinen tietokirja vie lukijan perusnähtävyyksiä syvemmälle ja päästää ääneen esimerkiksi samuraisuvun perillisen ja tunnetun japanilaiskoomikon. Japanin-tuntija Liisa Karvinen tarjoaa heidän tarinoidensa kautta ymmärrystä ja oivalluksia maasta, sen ihmisistä ja kulttuurista.

Japani hymyn takana

Järisyttävä lukuelämys kaikkien aikojen julmimmasta ja tuhoisimmasta sodasta. Toinen maailmansota, ihmiskunnan historian kaikkien aikojen tuhoisin katastrofi, on vaikuttanut jälkipolvien maailmankuvan muokkautumiseen enemmän kuin mikään muu kansainvälinen konflikti. Vaikka sodan keskeisiä käänteitä on kartoitettu jo lukemattomin kirjoin ja elokuvin, kokonaiskäsitys aiheesta on jäänyt hajanaiseksi ja osin myös harhaanjohtavaksi. Kansainvälisistä bestsellereistään palkittu historioitsija Antony Beevor esittää tässä uransa magnum opuksessa tuoreimpaan tutkimustietoon pohjaavan näkemyksensä. Toisen maailmansodan historian jo aiemmilla teoksillaan mullistaneessa Beevorissa yhdistyvät ihanteellisesti paitsi lennokas kaunokirjallinen tyyli myös laajojen asiakokonaisuuksien suvereeni hallinta. Valtapoliittisiin voimasuhteisiin pureutuva, moraalisesti tasapuolinen ja huolellisesti taustoitettu kokonaisesitys ei säästä ideologiseen tekopyhyyteen ja juonitteluun sortuneita valtakuntien johtajia. Heidän suuruudenhullujen päätöstensä seurauksena kymmenet miljoonat tavalliset rivisotilaat ja siviilit saivat surmansa mitä julmimmalla tavalla vuosina 1939–1945. Toinen maailmansota vangitsee lukijansa ja vie sodan dramaattisille tapahtumapaikoille sen kaikille rintamalohkoille: myrskyävän Atlantin sukellusvenejahdista Pohjois-Afrikan hehkuville aavikoille, Burman viidakoista itärintaman jäätäville aroille ja aina luhistuvan Euroopan rauniokaupunkien, natsien keskitysleirien ja Japanin keisarikunnan viimeisiin kauhunhetkiin. Toinen maailmansota, osa 1 -äänikirjakattaa sodan aikavälin kesä-elokuu 1939 – tammikuu 1943.

Toinen maailmansota, osa 1

Hyytävä tosielämän jännityskertomus nykyajan vakoojista - petoksesta, rohkeudesta ja salamurhista. He vaikuttavat tavallisilta matkailijoilta, toimittajilta ja liikemiehiltä. Todellisuudessa he ovat sotilaita, hakkereita ja oligarkkeja, jotka murhaavat, hyökkäävät verkossa sekä levittävät valeuutisia ja likaista rahaa. He ovat levittäytyneet kaikkialle maailmaan ja operoivat myös Suomessa. Kirjeenvaihtaja Luke Harding paljastaa Venäjän vakoojien verkoston, jonka avulla Vladimir Putin käy salaista sotaa länttä vastaan. Vakuuttavaan aineistoon pohjautuva kirja avaa Ukrainan tilannetta, vaalihäirintää, murhia ja henkilöitä niiden takana. Lisäksi se tuo esiin kaikenkirjavan joukon ihmisiä, joita on kiristetty tai lahjottu palvelemaan Venäjän etua. Oliko Yhdysvaltojen presidentti Donald J. Trump yksi heistä? Venäjän vakoojaverkosto on ainutlaatuinen teos jokaiselle, joka haluaa tietää, miten venäläiset vakoojat nykyisin työskentelevät.

Venäjän vakoojaverkosto

Suomalaisen sotavangin tarina Professori Paavo Yli-Vakkurin muistiinpanot sotavankiajaltaan kertovat karua tarinaa vankileirien järkyttävistä olosuhteista. Samalla ne ovat tarina periksiantamattomuudesta, toivosta ja selviytymisestä. Kirja nostaa esiin myös heitä, jotka eivät koskaan päässeet kertomaan omaa tarinaansa. 3 vuotta, 4 kuukautta ja 16 päivää. Niin kauan Paavo Yli-Vakkuri vietti vihollisen sotavankina. Kaksi vankilaa, seitsemän vankileiriä ja 1234 päivää olosuhteissa, joista hän ei itsekään uskonut selviävänsä hengissä. Yli-Vakkuri jää venäläisten vangiksi Ruokolahden suunnalla elokuussa 1941. Väkivaltaisten kuulustelujen jälkeen hänet lukitaan vankeja täynnä olevaan junanvaunuun matkalle tuntemattomaan. Liki kuukauden kestänyt matka on helvetillinen. Yhä kauemmas itään kuljetettavat vangit ovat välillä kokonaan vailla ruokaa ja vettä, haavoittuneiden vammat mätänevät, haju on hirveä. Pahinta on kuitenkin jopa 52 pakkasasteeseen hiipinyt kylmyys. Leireillä eivät olosuhteet ole sen paremmat. Nälkiintyminen, kylmyys ja taudit niittävät kauhistuttavaa satoa. Yli-Vakkurin tarina on merkittävä siksikin, että se avaa oven vielä suurempaan sotavuosistamme kerrottuun tarinaan, jossa sotavankeja ei juurikaan ole nähty. Heihin sodan jälkeisinä vuosina kohdistettu epäilys ja häpeän stigma johti siihen, että he vaikenivat. Ei sotavangiksi kuitenkaan mistään takalinjoilta tai kotiseuduilta jouduttu – sinne jouduttiin etulinjasta ja tilanteista tiukimmissa. Sodan jälkeen Yli-Vakkurikaan ei juuri puhunut vankeusajastaan. Vasta elämänsä loppupuolella hän kirjoitti kokemuksensa muistiin, kieltäen kuitenkin julkaisemasta muistelmia ennen hänen kuolemaansa. ”Olen halunnut tehdä muistiinpanoni sotavankeusajaltani Neuvostoliitosta jälkipolvia varten, jotta he saisivat tietää, että sotavangitkin ovat omalta osaltaan taistelleet yhteisen ja vapaan isänmaamme puolesta.” Ariela Säkkinen (s.1979) on Helsingissä asuva kirjailija, toimittaja ja kuvaaja, jolta on aikaisemmin ilmestynyt Andalusian Auringossa – kulinaristiretkiä Jerezistä Jerusalemiin. Säkkinen työskentelee viestinnässä sotahistorian parissa, missä häntä erityisesti kiehtovat henkilötarinat ja ihmiskohtalot.

Pahinta oli kylmyys

Tuontimorsiamia ja valtapolitiikkaa. Suomen kuningattarien kiehtovat tarinat. Pähkinäsaaren rauhasta itsenäistymiseen asti Suomi oli osa monarkiaa. Ahmittava historiateos vie hoveihin ja kertoo mukaansatempaavasti kuningattariemme ja keisarinnojemme elämästä valtapeleineen ja tragedioineen. Samalla lukija oppii paljon keskiajan ja renessanssin ihmisen osasta. Aatelisnaiset tulivat Ruotsin ja Venäjän hoveihin eri puolilta Eurooppaa nuorina, ja moni tutustui puolisoonsa vasta häissään. Osa heistä halusi valtaa, toiset rakkautta. He sietivät rakastajattaria, puolustivat omaisuuttaan ja hallitsivat valtakuntaansa lastensa puolesta. Kaikki heistä eivät eläneet onnellisina elämänsä loppuun asti.

Suomen kuningattaret

"Edith Egerin tarina muutti minut iäksi." - Oprah Winfrey Tarina painajaisesta vapauteen ja anteeksiantoon. Lohdullinen ja voimaannuttava tarina siitä, miten ihmiset voivat jäädä oman mielensä vangeiksi - ja miten kuka tahansa voi löytää avaimet vapauteen. Edith Eger joutui kuusitoistavuotiaana perheinensä Auschwitzin keskitysleirille. Vanhempiensa kuoleman jälkeen Eger joutui tanssimaan Josef Mengelelle selviytyäkseen hengissä. Kun vangit vihdoin vapautettiin vuonna 1945, Eger löytyi ruumiskasasta, juuri ja juuri elossa. Sodan jälkeen hän pakeni Yhdysvaltoihin ja opiskeli psykologian tohtoriksi. Eger auttoi potilaitaan käsittelemään traumojaan samalla, kun hän kamppaili omien muistojensa kanssa. Lopulta hänen oli kohdattava menneisyytensä voidakseen antaa anteeksi - itselleen. Auschwitzin tanssija voitti National Jewish Book Awardja Christopher-palkinnon ja nousi New York Timesin sekä Sunday Timesin bestseller-listalle. Edith Eva Eger (s. 1927) on unkarilaissyntyinen psykologi ja holokaustin selviytyjä. Hän on erikoistunut traumaperäisen stressin hoitoon. Kalifornian yliopiston tohtori Eger on esiintynyt useissa televisio-ohjelmissa, ja hän on kysytty puhuja maailmalla.

Auschwitzin tanssija

Raatteen tien taistelu tammikuun alussa 1940 on Suomen historian legendaarisimpia hetkiä. Joulukuussa 1939 kansainväliset journalistit kirjoittivat suomalaisia sankaritarinoita muun muassa Summasta ja Kollaalta. Kaikkein rajuin merkitys oli kuitenkin tiedoilla, jotka Päämaja välitti vuodenvaihteen molemmin puolin Suomussalmelta. Uutisten mukaan suomalaiset olivat saavuttaneet kaksi suurta torjuntavoittoa, joista ensimmäisessä venäläiset lyötiin Kuusamoon johtavalla tiellä ja saatiin pakenemaan kirkonkylältä ja Hulkonniemestä. Jälkimmäinen suurvoitto oli Raatteen tien taistelu, jonka tarina kiehtoo ihmisiä laajassa mittakaavassa vielä meidän päivinämme. Raatteen tiellä suomalaiset murskasivat motteihin pilkotun puna-armeijan valiodivisioonan, mikä herätti aluksi myös epäilyksiä ympäri maailmaa. Paikalle kuljetettiin kansainvälisiä lehtimiehiä, jotka pääsivät todistamaan heti tuoreeltaan 44. Divisioonan lähes täydellistä tuhoa. Tienvarret olivat täynnä kaatuneiden ruumiita ja ruuhkautunutta kuljetuskalustoa. Kuvaukset groteskeihin asentoihin vääntyneistä ruumiista levisivät ympäri maailmaa. Helvetti oli jäätynyt Raatteen tiellä, jolle jäi tuhansia kaatuneita puna-armeijan sotilaita. Suomalaisten murskaavan voiton ansiosta Raatteen tiestä tuli osa kansallista mytologiaa. Raatteen tie - Talvisodan sankaritarina on Mika Kuljun klassikkoteoksen uusi ja tuoreimmalla tutkimustiedolla täydennetty laitos. Mika Kulju (s. 1969) on kirjoittanut pitkällä urallaan noin 30 tietokirjaa, joita on käännetty useille eri kielille. Kirjailijan uran ohella Kulju on työskennellyt pitkään journalistina sanomalehtien, television ja radion parissa sekä yritysviestinnän ammattilaisena.

Raatteen tie

Ilkikurinen läpileikkaus yli 100-vuotiaan Suomi-ämmän katkeransuloisesta kehityksestä ja vittumaisesta mielenmaisemasta. Suomen hauskimman historiantutkijan Timo J. Tuikan kirjan luettuasi tiedät, miksi Suomen itsenäisyys käynnistyi kansanmurhalla, kuinka Kollaa kesti jättiläisvitutuksen voimalla, miten maa jälleenrakennettiin ärräpäitä viljelemällä, miten maamme politiikasta muodostui sosiopaattien kostonkierre ja miksi kuvanveistäjä Eila Hiltunen itki katkerasti Sibelius-monumentin paljastusjuhlassa. Maailman onnellisimmaksi rankatussa maassamme vannotaan nyt positiivisuuden nimiin. Kehuyhteiskunnassamme lasten kaameimmatkin piirrostuhrut ovat laatutaidetta ja aikuisten puolimaratonin läpilöntystely palkitaan maratonin pituisilla peukkuriveillä. Jopa kestävyysurheilijat lähtevät olympiakisoihin ”ilon kautta” tai ”nauttimaan”. Paavo Nurmi ei vuollut kultaa ja kunniaa ilon kautta, eikä talvisotaan hiihdetty nauttimaan. Suomi juostiin, painittiin ja sodittiin maailmankartalle peräsuoli pitkällä, kieli vyön alla ja veren maku suussa. Katkeruuden historia muistuttaakin nykyihmistä siitä, kuinka merkittävässä roolissa katkeruus, kauna, viha ja 100-prosenttinen vitutus ovat olleet maassamme sisällissodan veripeijaisista 2000-luvun vihapuheeseen. Kirjassa tutustutaan myös kymmeniin katkeruuden lentopetrolilla liitäneisiin urheilijoihin, taiteilijoihin ja poliitikkoihin Eino Leinosta Matti Nykäseen, Veikko Vennamosta Spede Pasaseen ja Eeva Joenpellosta C. G. Mannerheimiin.

Vitutuksen voima

Selkeä ja helppolukuinen kokonaiskuva Suomen sotahistoriasta. Suomen selviytymistä toisen maailmansodan ajasta on pidetty jopa ihmeenä. Kokeneiden asiantuntijoiden teos selvittää talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan taustoja, poliittisia päätöksiä ja taisteluiden kulkua. Sodasta selviytymiseen tarvittiin johtajien taitoa ja armeijan taistelukykyä sekä kansalta sitkeyttä kestää puutetta ja sodan tuhoja. Toisessa maailmansodassa kuoli yli 60 miljoonaa ihmistä, kun kansakunnat taistelivat olemassaolostaan. Suuret armeijat vyöryivät valtioiden yli, ja Eurooppa raunioitui pahasti. Monien maiden miehitys kesti lopulta vuosikymmeniä. Suomi menetti alueitaan, ja sadat tuhannet evakot joutuivat siirtymään uusille asuinsijoille. Lähes 100 000 suomalaista menehtyi ja yhtä moni jäi sotainvalidiksi. Maan itsenäisyys kuitenkin säilyi ja jälleenrakennus käynnistyi. Kirja on tehty yhteistyössä Mikkelin sodan ja rauhan keskus Muistin kanssa. Arvostetut sotahistorioitsijat Pekka Visuri, Pasi Kesseli ja Carl-Fredrik Geust ovat julkaisseet useita kirjoja sotavuosista 1939–1945.

Suomen sodat 1939-1945

Mikä Venäjällä on vialla ja miksi? Palkitun kirjailijan esseekokoelma Venäjästä ja venäläisyydestä, tsaarien ja tyrannien, kirjailijoiden ja vankileirien, toivon ja epätoivon maasta, jonka nykytilaa ymmärtääkseen täytyy sukeltaa syvälle historiaan. Mihail Šiškin osasi ennustaa Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan jo vuonna 2019. Tässä kirjassa arvostettu emigranttikirjailija käy kiinni hänelle toistuvasti esitettyihin kysymyksiin. Mihin Venäjä oikein on matkalla? Miksi maan vallankumoukset ja demokraattiset uudistukset johtavat aina diktatuuriin? Miksi Venäjä ajautuu vuosisadasta toiseen sotaan lännen kanssa? Taidokkaissa, Venäjän historiaa ja kulttuuria syväluotaavissa esseissään Šiškin piirtää kuvan ristiriitaisesta maasta, jonka tulevaisuutta voi ennustaa vain menneisyyden valossa. Mihail Šiškin (s.1961) on moneen kertaan palkittu venäläinen kirjailija, jota on verrattu suuriin klassikoihin, kuten Tolstoihin, Tšehoviin ja Joyceen. Šiškin asuu perheineen Sveitsissä, jossa hän on työskennellyt muun muassa pakolaiskeskuksen tulkkina. Šiškin on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija, ja hänen nyky-Venäjää käsitteleviä kirjoituksiaan on julkaistu laajalti eurooppalaisissa medioissa, myös Helsingin Sanomissa.

Sota vai rauha

Saksa on monessa jopa paskempi maa kuin mitä keihäslegenda Seppo Räty antoi ymmärtää messiaanisessa lausahduksessaan. Toisaalta synkän historiansa kanssa kipuileva talousjätti on myös huomattavasti mainettaan parempi. Konkarikirjeenvaihtaja Tapio Nurminen selittää myyttejä rikkovassa poleemisessa kirjassaan Saksaa ja saksalaisuutta lähes kolmenkymmenen vuoden kokemuksella. Maailma tarvitsee terveellä itsetunnolla varustettua Saksaa ja saksalaisia kipeämmin kuin koskaan. Siksi myös meidän suomalaisten on tärkeätä ymmärtää entistä paremmin, miten Euroopan mahtivaltio ja sen kansalaiset tikittävät. Tapio Nurminen (s. 1964) on yksi Suomen kokeneimmista edelleen aktiivisista ulkomaankirjeenvaihtajista. Vuosina 1991–1993 hän toimi Uuden Suomen ja MTV Uutisten Moskovan kirjeenvaihtajana. Nurminen muutti Saksaan 1.1.1995, eli samana päivänä, kun Suomesta tuli Euroopan unionin jäsen. Hän toimi MTV Uutisten kirjeenvaihtajana 2019 loppuun asti ja Kauppalehden kirjeenvaihtajana 1998–2021. Vuodesta 2022 lähtien Tampereen yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi valmistunut mediayrittäjä ja tv-tuottaja on ollut Maaseudun Tulevaisuuden Eurooppa-kirjeenvaihtaja.

Saksa - Ei ihan paska maa

Unohtumaton tositarina, joka vie uskosi ihmiskuntaan – ja palauttaa sen sitten takaisin. "En kestäisi enää kauaa. Mutta juuri kun olin luovuttaa, löysin itseni Auschwitzin talleilta, jossa oli rivikaupalla hevosia pilttuissaan.” Holokaustista selviytyneen Henry Osterin sydäntä särkevät muistelmat kuvaavat Auschwitzin kauhistuttavia olosuhteita ja sitä, kuinka rohkea nuori tallipoika selvisi kaikesta huolimatta kertoakseen tarinansa. Henry Oster oli vain viisivuotias, kun Adolf Hitler nousi valtaan vuonna 1933. Niistä 2 011 juutalaisesta, jotka Gestapo kokosi ja karkotti Kölnistä vain 23 selvisi keskitysleiristä hengissä. Henry oli yksi heistä. Auschwitzissa Henry määrättiin työskentelemään hevostalleilla. Nälkiintynyt poika syötti hevoset päivittäin tietäen, että jos hänen huomattaisiin sujauttavan taskuunsa yhdenkin porkkanan tai kourallisen kauroja, hänet teloitettaisiin välittömästi. Työ oli raskasta, mutta Henry takertui uskoon, että jos hän teki itsensä korvaamattomaksi, hän saattaisi pysyä hengissä. Henry Oster (1928-2019) syntyi Kölnissä. Vuonna 1941 hänen perheensä pakkosiirrettiin muiden Kölnin juutalaisten mukana Lódzin ghettoon, jossa hänen isänsä kuoli nälkään. Vuonna 1943 Henry päätyi Auschwitz-Birkenaun keskitysleirille. Vapautumisensa jälkeen hän muutti Ranskaan ja myöhemmin Yhdysvaltoihin, missä hän valmistui silmälääkäriksi vuonna 1957. Dexter Ford on The New York Times -lehden toimittaja.

Auschwitzin tallipoika

Vakoiluraamattu varjomaailman asiantuntijalta. Peitenimet, myrkyt, salamurhat, varjostus ja sieppaukset – vakoilun ja tiedustelun maailmassa monet menetelmät ovat entiset, mutta paljon on myös muuttunut. Aihepiiriä vuosikymmeniä tarkasti seurannut Jukka Rislakki on kirjoittanut perinpohjaisen teoksen vakoilun historiasta, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Hän esittelee kattavasti alan keskeiset toimijat, toimintatavat ja legendaariset vakoojat niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Samalla lukijalle selviää muun muassa, miten Suomi hylkäsi agenttinsa Viroon, CIA auttoi Armi Kuuselan maailmalle tai mitä Reino Hallamaa teki Porin jazzissa. Entä millaisia virheitä tiedustelupalvelut ovat tehneet Ukrainan sodassa? Jukka Rislakki on entinen HS:n toimittaja ja kirjeenvaihtaja, joka kirjoittanut muun muassa vakoiluromaaneja ja tietokirjoja. Jälkimmäisiä on julkaistu Suomen lisäksi Baltian maissa, Ukrainassa ja Yhdysvalloissa. Rislakki oli Tieto-Finlandia-ehdokas vuonna 1997.

Tiedustelu ja vakoilu

Anne Applebaumin Pulitzer-palkittu Gulag on kokonaisvaltainen selvitys Neuvostoliiton vankileireistä. Kirja kuvaa leirijärjestelmän rakentamista, ylläpitoa ja lukemattomia Stalinin aikaisia leiriverkoston laajennusprojekteja. Gulag-järjestelmä sai alkunsa vallankumouksen jälkeen vuonna 1917. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin vankileirejä oli jo kymmeniätuhansia. Leirejä perustettiin Neuvostoliiton jokaiselle kahdelletoista aikavyöhykkeelle. Neljän vuosikymmenen aikana sivilisaation ulkopuolelle karkotetut rikolliset ja poliittiset vangit rakensivat asuinalueita ja edelleen käytössä olevia teitä. Käytännöt leireillä vaihtelivat, mutta brutaalit sääolot sekä ravinnon, vaatetuksen ja suojan puute vallitsivat kaikkialla. Vankiyhteisöt muodostivat omia erillisiä selviämisen kulttuurejaan. Vaihtelua oli paitsi leirien hallintotavoissa myös vankien keskuudessa kerrotuissa tarinoissa sekä olosuhteiden seurauksena korostuneissa arvoissa. Leirien läpi kulki arvioiden mukaan 18 miljoonaa ihmistä. Lähes kolmasosa heistä ei koskaan palannut kotiin.

Gulag

Huppupäiset pyövelit katkovat ihmisten kauloja, noitia poltetaan, taikausko kukoistaa. Kirkko päättää kaikesta ihmisten elämässä ja maapallon uskotaan olevan litteä. Tällaista oli elämä keskiajalla - vai oliko sittenkään? Ajatus pimeästä keskiajasta elää sitkeästi osana kertomusta modernin länsimaisen sivilisaation noususta. Keskiaika nähdään synkkänä kautena antiikin ja renessanssin loiston välissä, ja sille on varattu konnan rooli tarinassa yhteiskuntamme kehityksestä. Tätä väritettyä kuvaa on pönkitetty myös populaarikulttuurissa goottilaisesta kauhuromantiikasta moderniin fantasiakirjallisuuteen ja historiallisiin tv-sarjoihin. Pimeä aika -teoksessa keskiajan asiantuntija Jaakko Tahkokallio oikoo kymmenen yleistä väärinkäsitystä keskiajasta. Murtamalla myytin kerrallaan hän piirtää todenperäisemmän kuvan aikakaudesta, jossa ihmiset eivät olleet vain väkivaltaisia tai kirkko tieteen kehityksen tiellä - ja miekkailu näytti aivan muulta kuin elokuvissa.

Pimeä aika

Järisyttävä lukuelämys kaikkien aikojen julmimmasta ja tuhoisimmasta sodasta. Toinen maailmansota, ihmiskunnan historian kaikkien aikojen tuhoisin katastrofi, on vaikuttanut jälkipolvien maailmankuvan muokkautumiseen enemmän kuin mikään muu kansainvälinen konflikti. Vaikka sodan keskeisiä käänteitä on kartoitettu jo lukemattomin kirjoin ja elokuvin, kokonaiskäsitys aiheesta on jäänyt hajanaiseksi ja osin myös harhaanjohtavaksi. Kansainvälisistä bestsellereistään palkittu historioitsija Antony Beevor esittää tässä uransa magnum opuksessa tuoreimpaan tutkimustietoon pohjaavan näkemyksensä. Toisen maailmansodan historian jo aiemmilla teoksillaan mullistaneessa Beevorissa yhdistyvät ihanteellisesti paitsi lennokas kaunokirjallinen tyyli myös laajojen asiakokonaisuuksien suvereeni hallinta. Valtapoliittisiin voimasuhteisiin pureutuva, moraalisesti tasapuolinen ja huolellisesti taustoitettu kokonaisesitys ei säästä ideologiseen tekopyhyyteen ja juonitteluun sortuneita valtakuntien johtajia. Heidän suuruudenhullujen päätöstensä seurauksena kymmenet miljoonat tavalliset rivisotilaat ja siviilit saivat surmansa mitä julmimmalla tavalla vuosina 1939–1945. Toinen maailmansota vangitsee lukijansa ja vie sodan dramaattisille tapahtumapaikoille sen kaikille rintamalohkoille: myrskyävän Atlantin sukellusvenejahdista Pohjois-Afrikan hehkuville aavikoille, Burman viidakoista itärintaman jäätäville aroille ja aina luhistuvan Euroopan rauniokaupunkien, natsien keskitysleirien ja Japanin keisarikunnan viimeisiin kauhunhetkiin. Toinen maailmansota, osa 2 -äänikirja kattaa aikavälin elo-marraskuu 1942 aina sodan päättymiseen syyskuussa 1945 asti.

Toinen maailmansota, osa 2

Rintamaupseerin ainutlaatuiset muistelmat kuvaavat sodan raadollisuutta. Einari Kakko kertoo koskettavasti, miten talvisota syttyi ja vastarintaan oli ryhdyttävä. Kakko miehineen kävi verisiä ja voitokkaita taisteluita Saaretjoella ja Talissa. Tasapuolisuuden ja edestä johtamisen ansiosta Kakosta tuli pidetty esimies. Jatkosodassa Kolvasjärvi, Rukajärvi ja Tunkuan tie tulivat Kakolle tutuiksi. Tapahtumien ja henkilöiden elävät ja tarkat kuvaukset ovat vaikuttavaa luettavaa. Einari Kakko (1911–2007) palveli Suomea vaikeissa paikoissa. Muistelmissaan hän kuvaa myös lapsuus- ja nuoruusaikojaan sekä rauhan ajan palvelusta. Kirjan on toimittanut Einari Kakon tytär Inkeri Hellström.

Paikkani on etulinjassa

Suomalaissotilaiden tasapainoilu idän ja lännen välillä Heikki Tiilikaisen Kylmän sodan kahdet kortit kertoo niistä ahdingoista, joihin suomalaiset sotilaat toisen maailmansodan jälkeen neuvostoliittolaisten kanssa joutuivat – ja miten he niistä selvisivät. Kylmä sota oli vaikeaa aikaa suomalaisille poliitikoille, mutta ei se helppoa ollut sotilaillekaan: heidän oli tasapainoiltava poliittisen johdon aivoitusten ja oman terveen järkensä välillä. Usein Neuvostoliiton asevoimien kanssa syntyi tilanteita, jotka olisivat voineet johtaa vakaviin seuraamuksiin. Arkistoihin näistä kiperistä hetkistä ei niiden poliittisen arkaluontoisuuden vuoksi yleensä tehty raporttia, vaan tilannekuvaukset säilyivät asianomaisten muistitietona. Everstiluutnantti evp. Heikki Tiilikainen on koonnut Kylmän sodan kahdet kortit -teokseen tositarinoita suomalaisten sotilaiden haasteista Neuvostoliiton painostuksen alla. Kirjasta muun muassa selviää, kuinka neuvostoliitolainen Mig aikoi ampua alas suomalaisen tiedustelukoneen, miksi neuvostoliittolaiset valmistautuivat ampumaan oman matkustajakoneensa Suomen ilmatilassa ja kuinka presidentti Kekkonen oli joutua oman rannikkotykistönsä upottamaksi neuvostoliittolaisessa sotalaivassa. Kylmän sodan kahdet kortit -kirjan pohjalla on Heikki Tiilikaisen aiempi teos Kylmän sodan kujanjuoksu, joka julkaistiin vuonna 2003. Silloin moniin kirjassa käsiteltyihin kysymyksiin ei vielä ollut kattavia vastauksia eikä aika niiden esittämiseen ollut kypsä. Kirja sisältää myös paljon täysin uutta aineistoa esimerkiksi virolaisten sotilaiden kouluttamisesta, josta julkisuudessa vaiettiin. Everstiluutnantti evp. Heikki Tiilikainen (s. 1941) on Merisotakoulusta valmistunut rannikkotykistöupseeri. Tiilikainen on toiminut Ruotuväki- ja Suomen sotilas -lehtien päätoimittajana sekä puolustusministerin sihteerinä. Hän on työskennellyt eri tehtävissä myös Yhdysvalloissa, Intiassa, Pakistanissa, Kyproksella ja Ruotsissa. Tiilikainen on myös kirjoittanut, toimittanut ja suomentanut useita tietokirjoja.

Kylmän sodan kahdet kortit

Valaiseva tietokirja suomalaisista adoptioista näyttää muutoksen lasten kohtelussa. Adoptio on usein lapselle pelastus, mutta se voi olla myös vaikea kohtalo. Huutolaislasten huutokaupoista on kuitenkin tultu kauas. Nykymaailmassa lapsen paras on etusijalla: adoptio on entistä huolellisemmin valvottu tapa perustaa perhe. Viisas tietokirja käy läpi suomalaisen adoption historiaa ja pohtii myös vaikeimpia eettisiä kysymyksiä. Ääneen pääsevät niin lapset kuin vanhemmatkin. Heille adoptio on ollut matka – monesti konkreettinen matka maasta toiseen, aina pitkä henkinen taivallus, jonka päässä on lapselle koti.

Niin pitkä on matka

‘A brilliant book’ Alastair Campbell, The Rest is Politics 'The essential, must-read insider account of the West’s cat and mouse economic warfare against Russia and how it is changing the face of global trade. Magisterial and gripping’ Catherine Belton ‘A brilliant, engagingly written and timely book’ Owen Matthews ‘A very good book’ Mark Galeotti Undeterred by eight years of timid US sanctions, Vladimir Putin ordered his full-scale assault on Ukraine on 24 February 2022. In the hours that followed, Western leaders weaponized economic tools in a world-changing financial experiment. The goal was to sap the strength of Putin’s war machine by damaging its economy, without risking a global recession in the process. In Punishing Putin, veteran journalist Stephanie Baker uncovers how this furious financial war has unfolded, from seizing superyachts to manipulating the global price of oil to blocking the sale of military technology. Baker reveals how the West mobilized an army of white-collar-crime investigators to crack down on illicit Russian money, targeting oligarchs and their enablers for sanctions evasion. Filled with propulsive, fly-on-the-wall details, Punishing Putin takes us into the frantic backroom deliberations that led to a whole new era of economic statecraft and radically rearranged global alliances, influencing world order for generations to come.

Punishing Putin

Trillerimäisen vetävästi kirjoitettu tarina Josef Mengelen piilottelusta Etelä-Amerikassa. Toisen maailmansodan jälkeen Mengele eli piilossa 34 vuotta, joista yli puolet Brasiliassa. Hän onnistui pakenemaan oikeutta, Israelin salaista palvelua ja natsien metsästäjiä kuolemaansa asti. Tämän mahdollisti pieni eurooppalaisten piiri, joka halusi auttaa häntä loppuun asti. Kun kirjan kirjoittaja BetinaAnton oli kuusivuotias, hänen opettajanaan Brasiliassa oli salaperäinen Liselotte-täti. Myöhemmin Antonille selvisi, että opettaja oli pyörittänyt Brasiliassa 20 vuotta verkostoa, jonka tehtävänä oli suojella natsirikollisia – ja Josef Mengeleä. Kun Mengele hukkui vuonna 1979, itävaltalaissyntyinen Liselotte Bossert hoiti hautajaisjärjestelyt niin, että Mengele haudattiin São Paulon esikaupunkiin Wolfgang Gerhard -nimisenä miehenä. Journalistina työskennellessään BetinaAnton halusi viimein selvittää, kuka Liselotte Bossert oli oikein ollut ja millaista elämää Mengele oli Brasiliassa elänyt. Hänen onnistuikin löytää 90-vuotias Bossert, mutta tämä ei halunnut puhua menneistä mitään. Sen sijaan Anton sai eri tahoilta uhkauksia ja varoituksia olla sekaantumatta juttuun. Viisi vuotta Anton keräsi Mengelestä ainutlaatuista ja ennen julkaisematonta aineistoa. Paljastui aivan uudenlainen kuva miehestä, joka onnistui piilottelemaan läpi elämänsä jäämättä kiinni. Miten on mahdollista, ettei liittovaltion poliisi tiennyt mitään Mengelestä 20 vuoteen, ja miten hän pystyi luomaan ympärilleen piirin, jossa saattoi puhua saksaa, säilyttää aatteensa ja pitää yhteyttä entiseen kotimaahansa, mm. poikaansa Rolfiin. Betina Anton on brasilialainen journalisti, joka on työskennellyt mm. Latinalaisen Amerikan ja Brasilian suurimmalle tv-kanavalle, Globo-tv:lle. Hän on suorittanut maisterin tutkinnon kansainvälisestä historiasta.

Mengelen vuodet Etelä-Amerikassa

rank|desc

publishdate|desc

publishdate|asc

rating|desc

title|asc

audioduration|desc

audioduration|asc

Historia

BookBeatin avulla voit nauttia yli miljoonasta e- ja äänikirjasta matkapuhelimella sekä tabletilla. Kokeile maksutta!

Kokeile BookBeatin äänikirjoja ja e-kirjoja maksutta!

Ellet ole seikkailulla, on parempi rekisteröityä {countryLanguage} verkkosivustolla.

Historiakirjat

Tietoa meistä

Seuraa meitä

Apua ja yhteystiedot

Tiedot

BookBeat

Lataa BookBeat