Rööperistä rikkauksiin ja takaisin. ”Easy come, easy go”, Tom Sjöberg naurahtaa muistellessaan upeita asuntojaan ja Cadillacejaan. Legendan muistelmat vievät huikealle matkalle läpi Rööperin, jota ei enää ole. Tom Sjöberg (s. 1946) kertoo muinaisesta Punavuoresta hajuineen, makuineen ja tekoineen. Köyhyydestä, joka sai myymään ensimmäisen pimeän pullon 12-vuotiaana, tytöistä ja pojista, leffoista ja rock’n’rollin rantautumisesta. Rokki iski Tomiin voimalla ja pani myöhemmin laulamaan jopa levyille. Elämä vei miestä: Floridaan, Singaporeen, Hongkongiin, mutta vain kerran vankilaan. Hienoja asuntoja ja Cadillaceja. Hän riemuitsi – ja välillä pelkäsi. Elämä oli rikollista. Sjöbergin King’s Sex -pornoputiikki Iso Roobertin­kadulla on ollut auki joka päivä vuodesta 1967. Hänen King’s Kakadu -viihderavintolassaan vieraili useita maailmantähtiä, kuten Bryan Adams, mutta myös Suomen-syöjä Vladimir Žirinovski. Sjöberg toimi myös ammattinyrkkeily­promoottorina ja järjesti suuria otteluita Tony Halme etunenässä. Lamppu Laamanen on kirjailija ja ex-musiikki- ja radiotoimittaja, jolta on aiemmin julkaistu kirjat muun muassa Tavastia-klubista, roudareista ja Pelle Miljoonasta, mutta myös mahdottomina pidetyistä tapauksista kuten Dave Lindholmista, Andy McCoysta ja Miina Äkkijyrkästä.

Tom Sjöberg – Rööperin katupoika

Kunniapaikalla asunnossa olivat pienet kengät, jotka olivat kuuluneet Lailan lapsena kuolleelle pojalle. Kengille oli raivattu kuin muistojen alttariksi tila muutoin täynnä tavaraa rönsyilevän lipaston päälle. Laila pysähtyi usein kenkien viereen niitä katsomaan. Kun olimme lähdössä, hän kävi pyyhkäisemässä kädellään pölyt kengistä sivellen hetken niitä sormillaan ennen kuin laittoi ne takaisin paikoilleen. Osasto 6 on kirja ihmisistä. Suljetulla osastolla työskentelystä voi syntyä mielikuvia pehmustetuista kopeista ja potilaista, joiden hoito on lähinnä kaukaisuuteen eksyneen katseen tavoittelua, hajanaisten lauseiden yhdistelyä ja vahvojen lääkkeiden annostelua. Deadline Kustannuksen tuore kirjailija Raija-Leena Rekilä kuitenkin kumoaa nämä mielikuvat esikoiskirjassaan täysin. Psyykkisesti sairaiden kanssa työskennellessä ammatillinen osaaminen on ehkä tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on myötätunto ja kyky kohdata potilaat persoonana, ei mauttomana ja hajuttomana hoitajana. Kaksi vuosikymmentä suljetulla elää Rekilän mielessä aikana, jona hän on kokenut potilaiden kanssa elämän ilot ja surut, ollut saatanan lähettiläs ja pikkulintu. Joskus potilaiden räväkkyys on nolottanut, toisinaan potilaat ovat häpeilleet hänen seuraansa julkisilla paikoilla. Rekilä tietää, että itsepäisesti sulkeutunut potilas voidaan saada avautumaan vaikka lempeästi hiuksia harjaamalla. Mutta kuinka kieltäydytään kosinnasta pimeän osaston käytävillä?

Osasto 6- Tositarinoita suljetulta

Suomen tunnetuin murhamysteeri - kuka oli Bodominjärven murhaaja? Bodominjärven kolmoismurha on Suomen rikoshistorian mystisimpiä tapauksia. Helluntaina 1960 neljä nuorta lähti telttaretkelle kuvankauniin espoolaisjärven rannalle. Yöllä heidän retkensä päättyi painajaiseen: joku hyökkäsi heidän kimppuunsa, ja kolme nuorista surmattiin kylmäverisesti telttaan. Veritöitä seurasi laajat maastoetsinnät, ja lukuisia epäiltyjä pidätettiin. Epäiltyjen penkillä kävi tunnettuja laitapuolen kulkijoita, paikallinen kioskinpitäjä, salaperäinen saksalaismies ja monia muita. Yli 40 vuotta myöhemmin oikeudenkäynti toi Bodominjärven murhan uudelleen julkisuuteen, kun syytteeseen asetettiin myös murhayöstä selvinnyt telttaseurueen neljäs jäsen Nils Gustafsson. Bodominjärven mysteeri kokoaa ensimmäistä kertaa yksiin kansiin kesän 1960 karmeat tapahtumat ja niitä seuranneen jälkipyykin. Poliisitutkinnassa tehdyt virheet ja laiminlyönnit ovat ainutlaatuisia Suomen rikoshistoriassa, ja median tapa käsitellä uhrien omaisia oli häikäilemätöntä ja tungettelevaa. Miten on mahdollista, ettei tekijää ole vieläkään saatu kiinni? Oliko tekijä joku niistä, joita poliisi epäili ja kuulusteli? Miten poliisitutkinta vaihe vaiheelta eteni? Tämä on teos kaikille rikosmysteerien ja true crimen ja ystäville. Pauli Jokinen on Helsingin seudun paikallishistoriaan ja rikoshistoriaan erikoistunut kirjailija, toimittaja ja kävelyopas. Arvostettu kaupunkituntija on tilattu esittelemään Helsingin historiallisia murhapaikkoja myös Keskusrikospoliisin henkilöstölle.

Bodominjärven mysteeri

Ensimmäinen kattava tietokirja suomalaisista sarjamurhaajista, heidän taustoistaan ja motiiveistaan tappaa. Suomalaiset sarjamurhaajat on henkeäsalpaava kurkistus maamme pahimpien sarjamurhaajien tekoihin ja mielenmaisemaan. Teos murtaa myytin Suomesta maana, jossa sarjamurhaajia ei juuri ole, ja pureutuu lähihistoriamme synkkiin henkirikossarjoihin aiemmin julkaisemattomien lähteiden avulla. Psykopaatti on kuristanut kolme naista ja murhaa neljännen heti vapauduttuaan vankilasta. Tappaako mies vahingossa vai nauttiiko hän murhaamisesta? Perheenisä lähtee aamuisin töihin mutta tekeekin murhan toisensa perään. Samaan aikaan nailonsukkakuristaja kylvää kauhua ennen näkemättömillä seksuaalimurhilla. Teos tunkeutuu syvälle tappajien mieleen ja pohtii, milainen on suomalaisen sarjamurhaajan arkkityyppi ja miksi lähihistorian pahin sarjamurhaaja on nainen. Tuomas Rimpiläinen ja Miika Viljakainen ovat kokeneita rikostoimittajia ja tietokirjailijoita. Aiemmissa teoksissaan he ovat käsitelleet laajasti suomalaista rikollisuutta ja pureutuneet syvälle tekoihin sekä ihmisiin niiden takana. Suomalaiset sarjamurhaajat on heidän ensimmäinen yhteinen teoksensa.

Suomalaiset sarjamurhaajat

Suurten ja pienten rikosten maailmassa Immun ja Kalen rötöskatsaus kertoo viihdyttävällä tavalla ajankohtaisista ja erikoisista rikoksista ympäri Suomea. Sarjan viidennen kauden jaksot ilmestyvät joka toinen tiistai, ja niitä et halua jättää väliin! Mahtuvatko entinen rosvo ja entinen poliisi saman pöydän ääreen setvimään tuoreimpia rikosjuttuja ja -ilmiöitä? Asia selviää, kun entinen moottoripyöräkerholainen Mika ”Immu” Ilmén ja muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta tutkinut entinen rikosylikonstaapeli ja nykyinen dekkaristi Kale Puonti puivat pinnalla olevia rötöksiä. Tämän true crime -sarjan jutut voivat olla vakavia, hauskoja ja tragikoomisia, mutta tylsiä ne eivät ainakaan ole. Immulle ja Kalelle pienikin voi olla suurta. Mika Ilmén (s. 1971) on entinen moottoripyöräkerholainen, kuntosali- ja portsariyrittäjä sekä vapaaottelija-ammattilainen. Nykyään hänet tunnetaan kirjailijana sekä suosittuna somepersoonana. Ilmén on kirjoittanut elämästään kolme tietokirjaa ja ollut tekemässä useita keskustelusarjoja. Kale Puonti (s. 1962) oli poliisiuransa aikana mukana useissa suurta julkisuutta saaneissa jutuissa. Kirjailijana Puonti tunnetaan paitsi Pasilan Myrkky -dekkarisarjastaan myös tietokirjoistaan. Lisäksi hän on tuttu MTV3:n Rikospaikka-ohjelman vakiokasvona sekä useiden podcastien ja keskustelusarjojen tekijänä.

Immun ja Kalen rötöskatsaus

Immun ja Kalen rötöskatsaus K5/J8

Tositarina siitä, kuinka kovat huumeet soluttautuivat Suomeen. Samasta pikkukylästä kuoli lyhyessä ajassa monta nuorta, joita yhdisti huumeiden käyttö. Opioidi­korvaushoidon piti korjata ongelma, mutta toisin kävi: nykyään Suomessa huumeisiin kuolee nuoria enemmän kuin koskaan. Olisiko edes osa voitu pelastaa? Rikollispomo Osmo ”Lusu” Ahlqvist murhattiin luksustalonsa ovelle Kotkassa keväällä 1995. Helsingin poliisilaitoksen Jari Aarnio paljasti Lusun laajat Hollantiin kytkeytyneet huumebisnekset, ja pääpahikset joutuivat linnaan. Omituista oli, että Kotkan ja Haminan seudulle virtasi edelleen valtavia määriä pilveä ja amfetamiinia. Joukko huumekauppiaita oli jäänyt vapaalle jalalle. Piri tuskin yksin tappoi ketään mutta sitten Venäjältä alkoi vuotaa alueelle halpaa heroiinia. Kun vielä osa lääkäreistä syyti käyttäjille reseptejä vahvoihin lääkkeisiin, vyyhti oli valmis. Rikostutkintaan muualta avuksi tulleet poliisit ihmettelivät pelon ilmapiiriä, joka näytti vallanneen paikal­liset virkaveljet. Kotkassa ja Haminassa käynnistyi korvaus­hoitotutkimus, jossa A-klinikalta sai hakea laillisesti Subutexia ja uutta Subuxonea. Se oli lääke, jonka piti mullistaa Suomen korvaushoito. Nuorille käyttäjille kaupunki näyttäytyi varsinaisena paratiisina, mutta hautaus­maiden portit kätkivät taakseen toisen ­totuuden. Satu Krautsuk (s. 1978) on Ylen toimittaja, joka on seurannut Kotkan seudun huumerikollisuutta 1990-luvulta lähtien. Sini Ahlqvist (s. 1987) työskentelee psykiatrisena sairaanhoitajana ja terapeuttina. Kirjoittajat julkaisivat vuonna 2022 kirjan Ahlqvistin isästä, rikollispomo Osmo ”Lusu” Ahlqvistista.

Pirihautausmaa

Vanha viisaus on, että kuulustelu alkaa siinä vaiheessa, kun kuulusteluhuoneessa on istuttu neljä tuntia. Se on pitkä aika, mutta siinä tutustuu toiseen ja oppii, mikä asiakkaalle on tärkeää ja mitä hän arvostaa. Kuulustelu on kuin shakkipeli, jossa jokaisen siirron pitää olla harkittu ja seuraava siirto valmiiksi mietittynä. Olen verrannut huumekuulusteluja myös autokauppiaan työhön: kauppiaan pitää saada asiakas vakuuttumaan siitä, että tämä käytetty auto on hänelle se kaikkein paras. Huumepoliisin pitää taas saada asiakas ostamaan vuosien linnatuomio kertomalla tekemisistään, vaikka poliisilla ei olisi niistä mitään etukäteistietoa. Vuoden poliisiksikin valittu Jari Kyllönen on tehnyt yli 20 vuoden työuran amfetamiinin omenankukkatuoksussa ja Aarnion jälkeensä jättämässä varjossa. Näyttävien takavarikoiden takana huumepoliisit näkevät huumemaailman todelliset kasvot: syrjäytyneisyyttä, rahanahneutta ja tragedioita, toivottomuutta ja voimansa menettäneitä läheisiä. Kyllösen työelämäkerta kuitenkin näyttää, että huumausainerikollisuutta voi lähestyä myös empatialla ja lähimmäisenrakkaudella. Ennaltaehkäisy, nuorten kohtaaminen ja inhimillisyys ovat Kyllösen työn kulmakiviä. Pahan torjuja ei voi pelastaa kaikelta pahalta, mutta voi torjua sitä yksi ihminen kerrallaan. Vaikka sitten korjaamalla talteen Helsingin kaduilta makaronia rauhoittavina lääkkeinä myyvän kauppiaan tai voittamalla vakioasiakkaan luottamuksen kuulusteluhuoneessa.

Pahan torjuja

Miten jäätelön- ja mansikanmyyjäystävysten riita yltyi niin, että heillä on nyt palkkamurhaajina 14-vuotiaita? Foxtrotin, Rumban ja Dalennätverketin väliset sodat Krimisarkiston ruodittavana. Pitkän uran väkivaltarikosten ja järjestäytyneen rikollisuuden parissa tehnyt entinen rikosylikonstaapeli Kenneth ”Kentsu” Eriksson sekä entinen moottoripyöräkerholainen Mika ”Immu” Ilmén kohtaavat Krimisarkiston äärellä. Myös YouTubesta tuttu kaksikko pureutuu sarjan joka jaksossa erilaisiin Euroopassa vaikuttaviin järjestäytyneisiin rikollisryhmiin. Krimisarkisto uppoutuu alamaailman syövereihin ja paljastaa sen kolkoimpia käänteitä. Kenneth Eriksson (s. 1960) työskenteli Helsingin poliisissa 39 vuotta aseellisten ryöstöjen, kiristysten, jengirikosten sekä paritus- ja ihmiskaupan rikostutkijana. Poliisiuransa jälkeen hän on kirjoittanut useita tietokirjoja. Mika Ilmén (s. 1971) on entinen moottoripyöräkerholainen, kuntosali- ja portsariyrittäjä sekä vapaaottelija-ammattilainen. Nykyään hänet tunnetaan kirjailijana sekä suosittuna somepersoonana. Yhdessä Eriksson ja Ilmén ovat tuttuja paitsi Krimisarkiston YouTube-videoista myös tv-sarjasta Kämmätyt keikat. Heidän kirjansa Krimisarkisto: Parhaat rikosmokat on kesän 2025 uutuus.

Krimisarkisto

Krimisarkisto K2/J1

Kun Carola ja hänen miehensä päättävät avata parisuhteensa kolmansille osapuolille, he vakuuttelevat toisilleen, että kyse on vain väljähtyneen seksielämän piristämisestä. Carola tapaa kuitenkin Magnusin ja ihastuu tähän päätä pahkaa. Pian Carola on eronnut nainen – ja Magnusin ikioma. Uusi parisuhde kukoistaa, mutta vähä vähältä Magnus muuttuu väkivaltaiseksi tyranniksi. Miehen kyltymättömät halut ja sairaalloinen kontrollin tarve murentavat vuosien varrella Carolan kyvyn tehdä itsenäisiä päätöksiä. Varmistaakseen, ettei Carola ota eroa, Magnus painostaa Carolan allekirjoittamaan sopimuksen, jonka mukaan lasten huoltajuus kuuluu hänelle. Vasta vuosien kuluttua Carola uskaltautuu hakemaan apua. Vuonna 2022 Magnus tuomittiin vankeusrangaistukseen teoistaan. "Olin hänen omaisuuttaan" on ruotsalaisen Carola Janssonin tositarina.

Tositarinoita elämästä

Olin hänen omaisuuttaan – Tositarina parisuhdeväkivallasta

Mikä paikka on romanialaisen synnin pesä, ja millaiset lonkerot sieltä ulottuvat Suomeenkin? Romanialainen järjestäytynyt rikollisuus Krimisarkiston ruodittavana. Pitkän uran väkivaltarikosten ja järjestäytyneen rikollisuuden parissa tehnyt entinen rikosylikonstaapeli Kenneth ”Kentsu” Eriksson sekä entinen moottoripyöräkerholainen Mika ”Immu” Ilmén kohtaavat Krimisarkiston äärellä. Myös YouTubesta tuttu kaksikko pureutuu sarjan joka jaksossa erilaisiin Euroopassa vaikuttaviin järjestäytyneisiin rikollisryhmiin. Krimisarkisto uppoutuu alamaailman syövereihin ja paljastaa sen kolkoimpia käänteitä. Kenneth Eriksson (s. 1960) työskenteli Helsingin poliisissa 39 vuotta aseellisten ryöstöjen, kiristysten, jengirikosten sekä paritus- ja ihmiskaupan rikostutkijana. Poliisiuransa jälkeen hän on kirjoittanut useita tietokirjoja. Mika Ilmén (s. 1971) on entinen moottoripyöräkerholainen, kuntosali- ja portsariyrittäjä sekä vapaaottelija-ammattilainen. Nykyään hänet tunnetaan kirjailijana sekä suosittuna somepersoonana. Yhdessä Eriksson ja Ilmén ovat tuttuja paitsi Krimisarkiston YouTube-videoista myös tv-sarjasta Kämmätyt keikat. Heidän kirjansa Krimisarkisto: Parhaat rikosmokat on kesän 2025 uutuus.

Krimisarkisto K2/J2

Lontoon poliisin verinen historia Toimittaja Simon Readin Scotland Yard: Kuuluisimmat murhatutkinnat kuvaa maailmankuulun poliisilaitoksen vaiheita uraauurtavien rikostapausten kautta. Scotland Yard on maailman ensimmäinen moderni, ammattimainen ja keskitetysti järjestäytynyt poliisiorganisaatio. Se on ollut esikuvana maailmanlaajuisesti ja edistänyt uraauurtavien rikosteknisten menetelmien käyttöä aina sormenjälkitutkimuksesta ballistiikkaan ja rikollisprofilointiin. Scotland Yard: Kuuluisimmat murhatutkinnat kertoo tämän arvostetun poliisiorganisaation tarinan sen historian kuuluisimpien tutkimusten kautta. Rikosteknistä tutkintaa ovat tahtomattaan edistäneet muun muassa: Kotiapulainen Katherine Webster, joka paloitteli ja suolisti entisen työnantajansa, keitti ruumiinosat liemeksi ja myi sen paikalliselle pubille ”parhaana rasvana”. Vararikkoon mennyt leipuri George Joseph Smith, joka meni naimisiin useiden naisten kanssa eri nimillä ja hukutti kunkin heistä kylpyammeeseen. Myyntimies Patrick Mahon, joka vietteli raskaana olleen Emily Kayn, tappoi hänet ja paloitteli 37 osaan. Simon Readin teos on kiehtova katsaus eräisiin historian kauheimpiin rikoksiin ja siihen, kuinka ne ovat kehittäneet Scotland Yardia ja muuttaneet rikostutkintaa kautta maailman. Simon Read (s. 1974) on yhdysvaltalainen toimittaja ja tietokirjailija, joka on kirjoittanut aiemmin yhdeksän historiateosta ja elämäkertaa. Hän on kirjoittanut useisiin lehtiin, mm. Timeen ja San Francisco Chronicleen. Hän asuu Phoenixissa Arizonan osavaltiossa.

Scotland Yard: Kuuluisimmat murhatutkinnat

"Thaimaassa näkee kilometrin päähän, kuka on istunut linnassa. Se on ihan oma maailmansa." Tarina suomalaisnuorukaisesta, joka sotkeutui huumekauppaan ja joutui vuosiksi telkien taakse maassa, jonka vankilat ovat maailman pahamaineisimpia. Tomi Långstedt jäi vuonna 2014 Thaimaan Pattayalla kiinni tuhannen ekstaasitabletin hallussapidosta. Kun poliisit tekivät rynnäkön Tomin hotellihuoneeseen, vaihtui yltäkylläinen ja päihdehuuruinen elämä kertaheitolla thaimaalaisten vankiloiden täysin epäinhimillisiin oloihin. Tomi vietti lukemattomia unettomia öitä selleissä, joissa likaisella lattialla lojui päällekkäin satoja vankeja, ja todisti vierestä pahoinpitelyitä, itsemurhia ja raiskauksia. Hän joutui selviytymään olosuhteissa, joissa väkivallan ja vakavien sairauksien uhka oli jatkuvasti läsnä ja joissa pärjätäkseen oli toisinaan itsekin turvauduttava äärimmäisiin keinoihin. Tomi Långstedt on koulutukseltaan lähihoitaja ja työskentelee nykyään mielenterveys- ja päihdealalla. Tomi toivoo, että hänen tarinansa auttaisi edes yhtä ihmistä välttämään rikollisen elämän. Kati Pukki on vapaa kirjoittaja, toimittaja ja kirjailija. Hän kirjoittaa työkseen muun muassa podcast-käsikirjoituksia ja sisältöjä yrityksille sekä medioille. Vankina Thaimaassa on hänen toinen tietokirjansa.

Vankina Thaimaassa

Immun ja Kalen rötöskatsaus K5/J7

Ravisuttava läpileikkaus asunnottomuudesta ja kodittomuudesta 2020-luvun Suomessa. "Viisikymppinen Sari on asunut Helsingin rautatieasemalla 12 vuotta - Nyt hän kertoo, kuinka hieno asunto ja työpaikka vaihtuivat pesuihin julkisessa vessassa" -Apu Viisikymppinen Sari on tuttu näky Helsingin päärautatieasemalla. Yli kymmenen vuoden ajan hänet on voinut nähdä työntämässä kesät ja talvet omaisuuttaan kärryssään ja paikkaamassa ilmastointiteipillä kenkiään ja silmälasejaan. Sari kuljettaa mukanaan satojen elokuvien kokoelmaansa, ja hän rahaa saadessaan yöpyy hotelleissa. Arkensa perheetön ja työtön nainen jakaa muiden juna-asemalla asuvien ja satunnaisten ohikulkijoiden kanssa. Asemalle on muodostunut varjoyhteiskunta, joka jää usein tavalliselta työmatkalaiselta näkemättä. Kirjassa kuullaan Sarin ja hänen yhteisönsä kautta, miten Suomessa voi tippua kaikkien turvaverkkojen läpi ja menettää uskonsa yhteiskuntaan. Mistä ihmisarvo ja koti rakentuvat? Jos Sari saisi itse päättää, Quentin Tarantino saisi ohjata hänestä elokuvan. Se sisältäisi hänen mukaansa seikkailuja, väkivaltaa ja suuria tunteita – mystisiä aineksia unohtamatta.

Aseman nainen

Kattava kuvaus kansainvälisten hakkerien maailmasta Ctrl+Alt+Kaaos on BBC:n kybertoimittajan Joe Tidyn kirjoittama ensimmäinen kattava kuvaus kansainvälisestä hakkerien maailmasta. Julius Kivimäki lienee maailman vihatuin hakkeri. Vuosina 2018–2019 hän murtautui Psykoterapiakeskus Vastaamon potilastietokantaan ja varasti yli 30 000 ihmisen potilastiedot. Yritettyään kiristää ihmisiä Kivimäki päätyi julkaisemaan tietoja Tor-verkossa, joutui Interpolin etsintälistalle ja pidätettiin Ranskassa vuonna 2023. Kivimäen historiallisen törkeää rikosta tutkinut BBC:n toimittaja Joe Tidy on seurannut tapausta tiiviisti ja päässyt haastattelemaan häntä useaan otteeseen. Tässä kirjassa Tidy kuvaa 12-vuotiaana hakkerin uransa aloittaneen Kivimäen toimintaa osana viimeisten kymmenen vuoden aikana tapahtunutta teinihakkerien nousua. Tidy kuvaa hakkeriryhmien välisiä yhteyksiä ja niiden kehitystä sekä sitä, kuinka jokainen ryhmä on edeltäjäänsä röyhkeämpi, aggressiivisempi ja jopa väkivaltaisempi. Tidy myös pohtii, miten voimme tulevaisuudessa vastata kyberrikollisuuden haasteisiin paremmin. Joe Tidy on BBC:n ensimmäinen kybertoimittaja. Viimeisten viiden vuoden aikana hän on raportoinut kyberhyökkäyksistä BBC:n televisio- ja radiokanavilla, sosiaalisessa mediassa ja verkkosivuilla. Hänen kirjoittamaansa artikkelia Julius Kivimäestä on luettu yli 2,5 miljoonaa kertaa. Ctrl+Alt+Kaaos on hänen ensimmäinen kirjansa.

Ctrl+Alt+Kaaos

Reijo Hammar – Kakolan karkuri on kaunistelematon selonteko henkirikoksiin ja vankilapakoon päätyneen väkivaltarikollisen elämästä vankiloissa ja niiden ulkopuolella. Syntymästään alkaen laitoksissa ollutta Reijo Hammaria kutsuttiin aikoinaan Suomen vaarallisimmaksi vangiksi. Vuoden 1988 heinäkuussa koko Suomi seurasi herkeämättä laivamurhasta elinkautiseen tuomitun Reijo Hammarin veristä pakomatkaa Kakolan vankilasta. Paon yhteydessä Hammar ampui vartijaa haulikolla ja surmasi pakomatkan aikana toisen vankitoverinsa. Tässä kirjassa Reijo Hammar avaa ensimmäistä kertaa koko raadollisen elämänsä yleisölle. Toimittaja Mika Katajalan kirjoittamassa kirjassa ääneen pääsevät myös Hammarin vaimo Suski ja tytär Maria.

Reijo Hammar – Kakolan karkuri

Hurja matka Enkeleiden kakkosmieheksi. Kuinka armeijan virkamies päätyi Helvetin enkeliksi ja lopulta lainkuuliaiseksi perheenisäksi. Elämäni Helvetin enkelinä kertoo entisestä merijalkaväen sotilaasta, joka luopui mukavasta työstään puolustusministeriössä ja vannoi uskollisuutta Hells Angelsille nousten Sonny Bargerin kakkosmieheksi. Barger oli Enkeleiden äkkiväärä keulahahmo ja tosiasiallinen maailmanjohtaja, Christie oli neuvottelija, joka tasoitti asioita. Hän ystävystyi rocktähtien, näyttelijöiden ja taiteilijoiden kanssa ja päätyi jopa kantamaan olympiasoihtua vuoden 1984 olympialaisissa. Kolmen vuosikymmenen jälkeen Bargerin yang ja Christien yin eivät enää mahtuneet samaan kerhoon, ja Christie erosi Enkeleistä, in bad standing. Nyt hän kertoo, minkälainen on tie Enkeleiden huipulle, kuinka kerho ja maailma ovat muuttuneet matkan varrella – ja kuinka kerhosta pääsee pois menettämättä henkeään. George Christie liittyi Hells Angelsiin 1975. Hän perusti Venturan chapterin ja toimi sen presidenttinä yli 30 vuotta. Koko kerhon kansainvälisenä tiedottajana hän toimi yli 20 vuotta.

Elämäni Helvetin enkelinä

”Nyt sä ammut joko ittes, tai sitte sä ammut mut”, Sepe käski sitä juippia ja mä näin, miten se oli ihan kusessa. Totta kai Boarsin tyyppi tiesi, että jos se ampuu Sepen tai edes kohottaa asetta, niin mä ammun sen. Pakkohan mun olisi ollut ampuu. Mä seisoin ihan siinä vieressä nahkahanskat käsissä, ja toisessa handussa oli kakskakkonen. Torsti Johannes ”Tora” Korpela vietti rankan lapsuuden lastenkodissa, osti ensimmäisen ampuma-aseensa 16-vuotiaana, ja parikymppisenä hänet kutsuttiin liivijengi Cannonball MC:n jäseneksi. Kahdessakymmenessä vuodessa Korpela nousi jengin hierarkiassa huipulle saakka. Hän oli myös ainoita ihmisiä, joita kerhon perustaja ja presidentti Jari ”Jartsa” Uotila päästi lähelleen ja jolle hän kertoi taustastaan ja yksityisasioistaan. Tässä kirjassa Korpela kertoo avoimesti elämästään Cannonballissa, sen jäsenistä sekä tekemistään rikoksista, joista hän istui 4,5 vuotta Riihimäen vankilassa. Rajuissa ja totuudenmukaisissa tarinoissaan Korpela myös romuttaa Cannonballiin liittyviä myyttejä, eikä kiistä sitäkään, että monilla hänen teoillaan on ollut ikäviä ja anteeksiantamattomia seurauksia. Korpela oli Cannonball MC:n jäsen loppuun saakka, kun se lakkautettiin oikeuden päätöksellä vuonna 2022. Kirjan toinen kirjoittaja, Sami Lotila, on useita menestyskirjoja kirjoittanut ja toimittanut tietokirjailija ja toimittaja.

Cannonball MC- 20 vuotta jengissä

Miksi Ruotsin ensimmäisen vankilajengin logossa on Suomen lippu? Brödraskapet Wolfpack Krimisarkiston ruodittavana. Pitkän uran väkivaltarikosten ja järjestäytyneen rikollisuuden parissa tehnyt entinen rikosylikonstaapeli Kenneth ”Kentsu” Eriksson sekä entinen moottoripyöräkerholainen Mika ”Immu” Ilmén kohtaavat Krimisarkiston äärellä. Myös YouTubesta tuttu kaksikko pureutuu sarjan joka jaksossa erilaisiin Euroopassa vaikuttaviin järjestäytyneisiin rikollisryhmiin. Krimisarkisto uppoutuu alamaailman syövereihin ja paljastaa sen kolkoimpia käänteitä. Kenneth Eriksson (s. 1960) työskenteli Helsingin poliisissa 39 vuotta aseellisten ryöstöjen, kiristysten, jengirikosten sekä paritus- ja ihmiskaupan rikostutkijana. Poliisiuransa jälkeen hän on kirjoittanut useita tietokirjoja. Mika Ilmén (s. 1971) on entinen moottoripyöräkerholainen, kuntosali- ja portsariyrittäjä sekä vapaaottelija-ammattilainen. Nykyään hänet tunnetaan kirjailijana sekä suosittuna somepersoonana. Yhdessä Eriksson ja Ilmén ovat tuttuja paitsi Krimisarkiston YouTube-videoista myös tv-sarjasta Kämmätyt keikat. Heidän kirjansa Krimisarkisto: Parhaat rikosmokat on kesän 2025 uutuus.

Krimisarkisto K2/J3

Miten rikollisia profiloidaan? Psykologi Helinä Häkkänen paljastaa kirjassaan, millaista on työ rikollisen mielen tutkijana. Keskusrikospoliisissa työskennellyt psykologi Helinä Häkkänen on osallistunut monien Suomea järkyttäneiden rikosten tutkintaan. Yli kymmenen vuoden ajan hän laati rikospaikkalöydösten perusteella tekijäprofilointeja, joiden avulla rikostutkintaa voitiin kohdistaa oikeaan suuntaan. Häkkäsen työ ei rajoittunut vain Suomen rajojen sisälle, vaan hän teki yhteistyötä mm. FBI:n ja monien muiden maiden rikosprofilointiyksiköiden kanssa. Vaitiolovelvollisuus sitoo osaa hänen työstään, mutta hän avaa oikeudessa käsiteltyjä tapauksiaan, kertoo profilointityön menetelmistä ja historiasta ja tekee kirjassa profilointeja myös muista kuin itse tutkimistaan rikoksista. Kirjassa käsitellään mm. Susanne Lindholmin selvittämätöntä henkirikosta, Myyrmannin pommi-iskua, Muuralan murhaa, Jokelan kouluampumistapausta, Tehtaankadun tuhopolttosarjaa, Jyrki Järvilehdon veneturmaa ja Bodomin kolmoissurmaa. Profiloija on sukellus rikosten ja psykologian maailmaan: se tarjoaa lukijalle ainutlaatuisen näkökulman rikollisten profilointiin ja ihmismielen syövereihin. Helinä Häkkänen (s. 1971) on psykologian tohtori ja kriminaalipsykologian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän työskenteli yli kymmenen vuotta keskusrikospoliisin palveluksessa ja on osallistunut myös kansainväliseen sotarikostutkintaan. Hänen aiempia teoksiaan ovat Psykopatia ja 100 kysymystä narsismista.

Profiloija

Sophie ei olisi koskaan voinut uskoa, minkälaiseen julmuuteen hänen poikaystävänsä Kas pystyy, kun hän päätti lähteä tapaamaan tätä Italiaan. Matkakohteessa ystävällisestä ja huolehtivaisesta miehestä paljastuu väkivaltainen ja manipuloiva puoli. Hän uhkaa tappaa Sophien, jos tämä ei tee niin kuin käsketään. Velkaantunut Kas pakottaa Sophien prostituutioon, eikä Sophien auta muuta kuin totella. Puolen vuoden aikana hän joutuu myymään itseään tuntemattomille miehille. Kun Sophie lopulta joutuu sairaalaan, hän päättää uhmata Kasin valtaa ja soittaa salaa äidilleen. Mutta ehtiikö äiti tyttärensä avuksi ajoissa?

Hyväksikäytetyt

Poikaystävän kauppaama – Tositarina lomamatkasta, joka muuttui seksihelvetiksi

Timo kuunteli puhelimessa, kuinka Pian puhe lakkasi. Tuli muuten hiljaista, mutta tuuli suhisi linjalla. Sinä yönä oli tuulista ja sateista, jopa myrskyistä. Puhelu jäi auki, eikä Pia enää vastannut Timon huuteluihin. Taustalta ei kuulunut mitään muita ääniä. Timo ei kuullut kenenkään toisen henkilön puhetta, eikä kuulostanut siltä, että Pia olisi esimerkiksi kaatunut. Hän katkaisi puhelun ja soitti vaimolleen uudelleen. Pia ei enää koskaan vastannut. Käräjäoikeus toteaa tekijän syylliseksi henkirikokseen, mutta jättää tuomitsematta hänet vankeusrangaistukseen syyntakeettomuuden takia. Mitä tämä oikein tarkoittaa? Miten tuomioistuin voi jättää henkirikoksen tekijän tuomitsematta vankeuteen? Turkulainen lääkäri ja Murhan anatomia -podcastista tunnettu Elli Lahtinen käsittelee esikoisteoksessaan syyntakeettomuuden syitä ja seurauksia. Lähes aina syyntakeettomuuden taustalla on vakava mielenterveyden häiriö. Vankilan sijaan henkirikoksen tekijän määränpää on tahdosta riippumaton hoito. Tarinat ammuskelusta Punavuoren ampumaradalla, Tesoman vuosiksi pimeäksi jääneeksi henkirikoksesta ja kuuluisasta Niuvanniemen sairaalasta osoittavat, ettei mikään syyntakeettomuudessa ole yksiselitteistä tai mustavalkoista.

Syyntakeettomat

Murhatun varusnaisen mysteeri. Pitkän linjan rikostutkija Jari Veijalainen kuvaa virkauransa haastavinta rikostutkintaa. Pieni tutkintaryhmä onnistui selvittämään, miksi 21-vuotias Milla Aronen katosi mystisesti kesken varusmiespalveluksen. Kesäkuussa 2019 Milla Aronen oli suorittanut melkein puolet varusmiespalveluksestaan. Eräänä sunnuntaina hän ei palannutkaan varuskuntaan. Perheenjäsenet aavistivat heti, ettei kaikki ollut kohdallaan. Milla Arosen katoamismysteeri pysyi pitkään lehtiotsikoissa. Lopulta Millan entinen poikaystävä tuomittiin elinkautiseen vankeuteen murhasta. Taustalta paljastui pitkä henkisen ja fyysisen väkivallan kierre, joka pitää yhä Millan läheisiä otteessaan. Poliisi selvitti tekijän, mutta Veijalainen uskoo, ettei koko totuus tapahtumista ole vielä tullut julki. Jari Veijalainen on eläkkeellä oleva keskusrikospoliisin rikosylikonstaapeli, joka on aiemmin kirjoittanut kirjan Airiston murha (2023) lähes 30 vuoden jälkeen selvinneestä henkirikoksesta. Päivi Hannula on MTV:n uutispäällikkö ja rikostoimittaja, joka on aiemmin kirjoittanut kirjan Väärän auton kyytiin (2024).

Someron murha

Immun ja Kalen rötöskatsaus K5/J6

Ex-jengiläisen raju tarina Jarkko Sipilän toimittama Immu kertoo Cannonball-moottoripyöräkerhossa vaikuttaneen Mika Ilménin karun ja kaunistelemattoman tarinan. Cannonball-moottoripyöräkerhossa vaikuttanut Mika ”Immu” Ilmén tuomittiin huumekaupan rahoittamisesta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta kymmeneksi vuodeksi vankeuteen vuonna 2014. Mikä sai menestyneen urheilijan ja yrittäjän pukemaan prosenttijengin liivit päälleen? Pienestä pitäen Immu oli se, joka haettiin apuun kun tarvittiin kovuutta paikalle. Railakkaista nuoruusvuosista huolimatta Immu treenasi jatkuvasti eri kamppailulajeja, ja taidot olivat tarpeen hänen pyörittäessä portsaritoimintaa Helsingin suosituimpien yökerhojen ovilla. Immu oli perustamassa CAGE-vapaaotteluorganisaatiota ja kuuluu Suomen ensimmäisiin vapaaottelija-ammattilaisiin. Rikostoimittaja Jarkko Sipilän toimittama Immu kertoo karusti ja kaunistelematta Immun tarinan, jossa väkivalta on aina ollut vahvasti läsnä. Se avaa ovet Helsingin yöelämän pimeisiin kulisseihin, kivikovaan vapaaottelumaailmaan, järjestäytyneen rikollisuuden syövereihin ja vankilan rankkaan arkeen.

Immu

Verkkorikostoimittajan ravisuttava teos seuraa Suomen tunnetuimman hakkerin nousua ja lopulta tuhoa. Psykoterapiakeskus Vastaamon rikosvyyhti on ollut maamme suurin rikos: yli 30 000 ihmisen potilastiedot levisivät verkkoon, ja seurauksena oli paljon ahdistusta, jopa itsemurhia. Rikoksesta on tuomittu Aleksanteri Kivimäki, jonka hakkeriuralla Vastaamon tapaus on vain jäävuoren huippu. Kirja valottaa Kivimäen alias ”ransom_manin” hämärää menneisyyttä: ennen Vastaamon tapausta hän eli Euroopassa luksuselämää ja Malinin tietojen mukaan rahoitti törsäilyn huijausoperaatioilla. Ransom man piirtää kuvan hakkerista, joka ei ole taidoiltaan poikkeuksellinen mutta poikkeuksellisen häikäilemätön.

Ransom man

Niina Kivilä saa eräänä päivänä yllättävän puhelun: voisiko hän lähettää kukkia tätinsä hautajaisiin – tädin, josta hän ei ole koskaan kuullutkaan. Suvussa on vaiettu hänen olemassaolostaan vuosikymmeniä. Niina päättää selvittää, kuka täti oli ja miksi hän katosi muiden elämästä. Sukulaisiltaan Niina saa muutaman johtolangan tädistään Seijasta. Niiden perässä hän hyppää vuokrapakettiautoon ja matkustaa tätinsä jäljille Savoon. Hän suuntaa askeleensa laitosten käytäville, uppoutuu hoitamisen historiaan ja palaa omille juurilleen. Hän kaivaa esiin kaiken, mitä Seijasta voi tietää ja päätyy paikkaan, johon ei olisi voinut kuvitella joutuvansa. Seija – Nainen jota ei ollut on kertomus vääränlaisiksi tuomituista naisista, periytymisestä ja salaisuuden painosta. Samalla se on myös tarina ajan kulumisesta ja sukuyhteydestä. Kiehtova kertova tietokirja tempaa mukaansa.

Seija

Tyrmäävä true crime hiuksianostattavista eteläkorealaisista henkirikoksista. Sadetakkitappajana tunnettu sarjamurhaaja ja kannibaali tunnusti syyllisyytensä kymmeniin murhiin ja sai lempinimensä esiinnyttyään keltaisessa sadetakissa. Hänen tarinansa lisäksi mukaansatempaavassa kirjassa paneudutaan muun muassa Sammakkopoikien, matkalaukkumurhaajan ja Hwaseongin sarjamurhaajan tapauksiin. Eteläkorealaisissa henkirikoksissa korostuvat korruptio ja luokkaerot, ja rikoksiin heijastuu mielenterveyspalveluiden saatavuus. Supersuositun Kurja juttu -podcastin tekijöiden kirja kertoo rikoksista hyytävästi ja asiantuntevasti.

Sadetakkitappaja

Kuntapäättäjät ja pieleen menneet sijoitukset. Sunny Car Centeristä piti tulla Euroopan suurin autokaupan keskus, mutta Hämeenlinnan kaupunki sotkeutuikin yrittäjä Markku Ritaluoman ällistyttävään vedätykseen. Markku Ritaluoman värikkääseen menneisyyteen mahtuu pommeja, venäläinen oligarkki ja oikeusriitoja. Hämeenlinnan päättäjät eivät kuitenkaan tarkistaneet miehen taustoja lähtiessään vuonna 2010 mukaan Ritaluoman suuruudenhulluun suunnitelmaan. Sunny Car Centeristä ei koskaan valmistunut kuin mainostolppa keskelle peltoa, ja Ritaluoma ja toistakymmentä miljoonaa euroa katosivat ulkomaille. Kuntapäättäjät ovat toilailleet bisnesmaailmassa ympäri Suomea. Juankoskea narutettiin kartonkitehdaskaupoissa. Kittilän päättäjät joutuivat käräjille Levin hissiyhtiön sotkujen takia. Lappeenrannassa yritys turvata lentoliikenne kaupunkiin teki näyttävän mahalaskun. Arno Juutilainen on toiminut kymmenen vuotta kunnallispolitiikasta kirjoittavana kaupunkitoimittajana ja yli 30 vuotta taloustoimittajana. Hän seurasi työkseen Sunny Car Centerin tapahtumia ja siitä käynnistyneitä oikeudenkäyntejä.

Sunny Car Center ja muita kuntapäättäjien surkuhupaisia liiketoimia

Mikä sai hämeenlinnalaisen Aina Sainion myrkyttämään miehensä? Miksi saksalainen Magda Goebbels päätti tappaa itsensä ja lapsensa? Mitä jos tappaja on itsekin vasta lapsi, kuten englantilaisen Mary Bellin tapauksessa? Entä kuinka ranskalaiset siskokset Christine ja Léa Papin päätyivät murhaamaan työnantajansa, ja voiko sellaiselle teolle löytyä oikeutusta? Podcastaaja ja true crime -kirjoittaja Sirkkaliisa Huhtala avaa historian kirjoja ja kertoo kuuden eurooppalaisen naismurhaajan tarinat. Hiuksianostattavia yksityiskohtia säästämättä Huhtala pohtii naisten tekemien henkirikosten taustoja ja yhteneväisyyksiä sekä kylmäveristen murhaajien motiiveja, jotka saattavat olla mahdottomia ymmärtää. Yhtä lukuun ottamatta kirjan tapauksia ei ole käsitelty podcastissa. Sirkkaliisa Huhtala on raahelainen tapahtumatuottaja, esikoiskirjailija ja Pimeä puoli -rikospodcastin tekijä. Tosielämän rikostapaukset ja historian synkät tapahtumat ovat hänelle loppumaton kiinnostuksen kohde.

Pimeä puoli

Koko kausi 2! Kale Puonti keskustelee vieraidensa kanssa erilaisista suomalaisia puhuttaneista tapauksista. Kale Puonti työskenteli Helsingissä yli 30 vuotta huume- ja järjestäytyneen rikollisuuden tutkinnassa. Ratkotut rikokset -sarjassa hän pureutuu vieraidensa kanssa monenlaisiin mielenkiintoisiin tapauksiin. Vieraina on poliisien lisäksi muun muassa rikostoimittajia, ja juttuihin perehtyneet ammattilaiset todellakin tietävät, mistä puhuvat. Jaksojen aiheina kakkuryöstäjä ja muita erikoisia tapauksia, case Katiskan alkuvaiheet, koirien ammattimainen salakuljetus ja pentukauppa, poliisin hyppy postiryöstäjäksi, romanien rikollisuus, Milla Arosen murha, Riina Mäkisen katoaminen ja catfish-ilmiö Suomessa. Kale Puonti (s. 1962) oli poliisiuransa aikana mukana useissa suurta julkisuutta saaneissa jutuissa. Kirjailijana Puonti tunnetaan paitsi Pasilan Myrkky -dekkarisarjastaan myös tietokirjoistaan. Lisäksi hän on tuttu MTV3:n Rikospaikka-ohjelman vakiokasvona sekä useiden podcastien ja keskustelusarjojen tekijänä.

Ratkotut rikokset

Ratkotut rikokset K2

Vasta murhan jälkeen lapsille selvisi, ettei isä ollutkaan töissä lelutehtaalla. Hän oli raskaan sarjan rikollinen. Osmo Ahlqvist eli Lusu oli yksi maan tunnetuimpia rikollisia, mutta hänen omat lapsensa eivät tienneet isänsä kaksoiselämästä. Kaksi rikostoimittajaa ja Ahlqvistin tytär lähtevät Lusun erikoisen elämän jäljille. Rikollispomo. Urheilija. Muusikko. Yrittäjä. Suurperheen isä. Koulussa 15-vuotiaan Osmo Ahlqvistin käytösnumero oli kymppi. Pikkurikokset veivät hänet pahamaineiseen poikakotiin, jossa lapsia piestiin kuriin. Osmo ei palannut kotiin kilttinä poikana, vaan yhteiskunnan vihollisena. Myöhemmin ”Lususta” tuli yksi Suomen tunnetuimmista rikollisista. Lusu Ahlqvistin lapset kertovat, kuinka heille selvisi, ettei isä ollutkaan töissä lelutehtaalla. Ex-vaimo, rikoskumppanit, poliisit ja ystävät puhuvat miehestä monen persoonan takana. Miehestä, jonka kohtaloksi koitui rahanhimo. Kirja kertoo myös rosvojen ja poliisien ikuisesta kilvasta ja yhteispelistä sekä alamaailman säälimättömyydestä. Keväällä 1995 Lusun elämä päättyi laukauksiin kotiovella Kotkan Tavastilassa. Poliisi sai selville alamaailman perusteelliset palkkamurhasuunnitelmat 100 000 markan tapporahoineen, mutta vain yksi mies tuomittiin. Pelko on sulkenut taustoista tietävien suut jo 27 vuoden ajan. Murha särki nelilapsisen perheen, joka ei ole vieläkään toipunut isän kuolemasta. Oliko poliisi sekaantunut Lusun huumebisneksiin? Miksi surma-ase oli ollut poliisin hallussa vähän ennen veritekoa? Millaista oli lasten elämä perheessä, jossa kyläili raskaan sarjan rikollisia ja joulunakin lahjat jakoi pukin nuttuun pukeutunut kolmoismurhaaja? Jesse Mäntysalo (s. 1990) on toimittaja, joka on käsitellyt Lusun elämäntarinaa Ylelle kirjoittamissaan artikkeleissa. Hän seuraa työssään suomalaisia rikos- ja oikeustapauksia. Satu Krautsuk (s. 1978) on Ylen toimittaja, joka on perehtynyt jutuissaan Lusun murhaan ja sen tutkintaan. Hän on seurannut huumerikollisuutta Kotkan seudulla 1990-luvulta lähtien. Sini Ahlqvist (s. 1987) on Lusun tytär. Isän kuolema ja sen perheelle aiheuttama tuska saivat hänet kiinnostumaan mielenterveydestä ja ihmisten auttamisesta. Hän työskentelee psykiatrisena sairaanhoitajana ja terapeuttina.

Lusu

Hätkähdyttävä selonteko Suomen kuuluisimmasta murhamysteeristä Kyllikki jatkoi matkaa Lammaskorven ahteesta eteenpäin. Pohjan kruunu -polkupyörän komea hirvilogo välkehti kevätyössä, ja tytön vahvat sääret polkivat vinhaa vauhtia eteenpäin. Pitkän päivän jälkeen kotona odottaisi ruoka ja lämmin peti. Mitä Kyllikki mietti? Vieläkö hän pelkäsi? Matkalla oli tullut vastaan useita tuttuja kasvoja. Ei kai kukaan rohkenisi tehdä tytölle mitään pahaa? Kyllikki ehti polkea meijerin risteyksestä noin puolentoista kilometrin päähän. Sitten hänen matkansa katkesi. Kyllikki Saaren murha järkytti koko Suomea vuonna 1953, eikä roihu tragedian ympärillä ole sammunut vieläkään. Lähes kaikki tapahtumiin perehtyneet tuntuvat kannattavan kiivaasti tiettyä tekijäehdokasta, oli tämä sitten pappi, ojankaivaja tai mustapartainen mies. Mutta mikä on totuus? Tämä kirja avaa suohaudan salaisuuksia ennennäkemättömällä tavalla. Jukka Kyösti on perehtynyt Kyllikin kohtaloon kolme vuotta. Tutkimuksiaan varten Kyösti sai käyttöönsä keskusrikospoliisin tietokoneen, joka sisälsi Kyllikin henkirikokseen liittyvää aineistoa. Lisäksi Kyösti tavoitti murhaa tutkineen konstaapelin Pentti Kankaanpään. Kyösti on myös itse käynyt suohaudalla tekemässä etsintöjä, ja tässä kirjassa hän kertoo erikoisista esinelöydöistä. Voisiko esimerkiksi suosta nostettu kivääri liittyä Kyllikin kuolemaan? Kyösti (s. 1967) työskenteli ennen eläköitymistään räjähdesektorin asiantuntijana ja varajohtajana Puolustusvoimissa. Häneltä on aiemmin julkaistu Minervan kustantamat teokset Tykistökomentaja eversti Bror Kraemer (2019), Jääkärikenraali Antero Svensson (2021) sekä yhdessä Synnöve Fromin kanssa Suomalaisena SS-miehenä itärintamalla (2016).

Kyllikki Saari

Mies joka uskoo syntyneensä rikolliseksi. Alamaailmassa tunnetun hahmon tarina on ennennäkemätön dokumentti Suomen romaniyhteisön synkästä puolesta. Millaista on elää perheessä, jonka kahdeksasta sisaruksesta viisi on kuollut väkivaltaisesti? Millaiseksi 500 vuotta rotusortoa on muokannut romanikulttuurin? Vartti Isberg on myyttinen hahmo suomalaisessa alamaailmassa. Hän uskoo syntyneensä rikolliseksi. Tämä kirja sukeltaa hänen elämänsä kautta romaniyhteisön synkkään ja vaiettuun puoleen. Kymmenet silminnäkijät katsoivat kauhistuneena vierestä, kun Vartti Isberg ampui miehen Tukholman ydinkeskustassa keskellä kirkasta päivää. Uhri oli ”Käppyrä”, suomalainen romani, joka oli vastuussa Ruotsin rikoshistorian raaimpiin kuuluneesta veriteosta, neloismurhasta. Käppyrän uhrit olivat Vartin isä, täti ja kaksi läheistä miestä. Vartti kosti veren verellä. Vartti Isberg (s. 1964) on romanijohtaja, joka on kantanut hautaan 17 arkkua. Rami Mäkinen (s. 1971) on palkittu rikostoimittaja ja -kirjailija. Omos ”Opa” Okoh (s. 1990) on entinen rikollinen ja huumekauppias, joka on nykyään monipuolinen luovan työn ammattilainen.

Verikosto – Mustalaisjohtajan elämä

"Ei mulla ole ketään", Eerika sanoi, kun sosiaalityöntekijä kysyi, voiko tyttö luottaa johonkin aikuiseen. Eerika oli lastensuojelun asiakas lähes syntymästään asti. Hänen vanhempansa käyttivät alkoholia, eivätkä osanneet huolehtia tytöstä. Eräänä iltana Eerikan äiti järjesti jälleen juhlat kotonaan, ja naapuri soitti poliisit. Eerika sijoitettiin kiireellisesti hänen isänsä ja äitipuolensa luokse. Iloinen ja sosiaalinen tyttö muuttui sulkeutuneeksi ja hiljaiseksi. "Se on salaisuus", Eerika vastasi, kun häneltä kysyttiin kotioloista. Naapurit, tytön biologinen äiti ja koulun henkilökunta huomasivat Eerikan hädän, mutta se ei riittänyt pelastamaan tyttöä. Pahan edessä tyttö pakeni mielikuvitusmaailmaansa. Eerika-kirja kertoo yksityiskohtaisesti ja tarinanomaisesti tarinan tytöstä, joka murhattiin Helsingissä vuonna 2012. Tapaus järkytti koko Suomea. Kirjan tapahtumat perustuvat lastensuojelun merkintöihin sekä viranomaisten ja Eerikan lähisukulaisten haastatteluihin. Lähiomaiset, esimerkiksi Eerikan isovanhemmat, ovat kertoneet tytön luonteesta sekä tapahtumista, joita ei voi lukea viranomaisten asiakirjoista. Eerika joutui kokemaan elämänsä aikana paljon pahaa, mutta hän ei suinkaan ole ainoa. Kirjan kirjoittaja on rikos- ja oikeusuutisointiin erikoistunut toimittaja. Huom! Olemme havainneet pienen virheen e-kirjan fonteissa ja suosittelemme lukemaan kirjaa toistaiseksi Standard-fontilla. Tekniikkatiimimme selvittelee asiaa parhaillaan ja toivomme, että kirja on pian luettavissa myös muilla fonteilla.

Eerika

"Mä oon elänyt kaksi 25 vuoden elämää. Ensimmäinen niistä oli vahvasti lain väärällä puolella. Mä olin helvetin hyvä siinä - mä olin paras. Silti mä päätin tehdä täyskäännöksen ja mä tein sen onneksi ajoissa. Mä olin nuori ja kiltti pellavapää, jonka sisällä asui kekseliäs paholainen. Nyt sä pääset matkalle rikollisesta pellavapäästä kaljuun partanaamaan, jolle nykyään rehellisyys ja oikeudenmukaisuus on kaikki kaikessa.” Kirja avaa miljonääriksi päätyneen tv-juontajan, jo seitsemänvuotiaana aloitetun rikollisen elämän vaiheita ja päihteettömyyden tuomia valintoja. Tarina kertoo kuinka jo syvälle rikoksiin ajautunut nuori voi tehdä suunnanmuutoksen ja pelastaa tulevaisuutensa. Millaista on elämä, kun miljoonat eivät kuitenkaan tuoneet onnea? Kirja kannustaa nauttimaan normaalista elämästä ilman luksusta ja kääntämään kytkimestä, mikäli suunta on väärä. Miljonäärinä Espanjassa elävä Henry ”Henkka” Aflecht on suomalainen, 50-vuotias mies. Kansalle hän on tuttu televisiosta, sekä viime vuosina avoimesta tavastaan puhua mediassa asiasta kuin asiasta. Tähän asti salattua, nuoruuden rikollista elämää 25 vuotta vietettyään, Henkka teki täyskäännöksen ja ryhtyi elämään yhteiskunnan ehdoilla.

Henkka Aflecht - rikollisesta miljonääriksi

Entinen pitkän linjan huumepoliisi Timo ”Vanhamyrkky” Lehtonen vie lukijan aidoille keikoille rikostapauksissa vuosikymmenten varrelta – tunnelman tiivistyessä kuin tunnuksettoman postausauton takapenkillä. Teos luotaa syvälle poliisin erityisryhmien ja rikollisten väliseen maailmaan. Miksi rikollinen haluaa ottaa riskin ja ryhtyä kaveeraamaan poliisin kanssa? Voiko poliisi ystävystyä vastapuolen kanssa joutumatta vaikeuksiin? Ääneen pääsevät myös vastapuolen edustajat, sillä pari ex-rikollista antoi Vanhallemyrkylle luvan jakaa heitä koskevat tarinat rosvojen ja poliisien yhteisistä vuosista. Toisessa näistä konnat onnistuivat vetämään poliiseja pidemmän korren. Jokaisella on nuoruudessa omat esikuvansa. Vanhamyrkky kohtasi omansa, menestyneen rockmuusikon, stadilaisen huumekaupan tutkinnassa. Kirjaa varten hän pääsi tapaamaan idolinsa uudelleen ja muistelemaan juttua, jonka tutkintaan liittyi poikkeuksellisia piirteitä. Vanhamyrkky oli myös mukana aikansa suurimmassa seurantaoperaatiossa kahdeksan päivän hurjalla matkalla Helsingistä Lappiin. Kenen hermot pitivät? Entä tarina äänekoskelaisista huumepullista poliisilaitoksen kahvipöydässä? Kirjassa niistä saadaan hilpeät maistiaiset. Lisää myrkkyä -kirjan elämänmakuiset muistelmat vievät lukijan suoraan poliisin työn ytimeen.

Huumepoliisin matkassa 2 - Lisää myrkkyä - Vanhamyrkky

Kestääkö poliisin pää kaksoiselämää? Poliisi soluttautuu pahamaineiseen Pagan’s-moottoripyöräjengiin Yhdysvaltojen itärannikolla tarkoituksenaan hankkia näyttöä aseista, huumeista – ja koko väkivaltakoneistosta. Ken Croke on mukavaa elämää viettävä huumepoliisi ja rakastava perheenisä. Vuonna 2008 hän soluttautuu Helvetin enkeleiden verivihollisten, valkoista ylivaltaa vaalivan Pagan’s MC:n, Long Islandin -osastoon. Peitetehtävä venyy kahden vuoden mittaiseksi kissa ja hiiri -leikiksi, jonka aikana Croke käy läpi tuskallisen ja nöyryyttävän tien prospektista asekersantiksi. Oikean persoonan ja valehenkilön välinen ristiriita raastaa: Mistä poliisi-Ken alkaa ja mihin rosvo-Ken loppuu? Kuinka toimia lain puitteissa keskellä raakaa järjestäytynyttä rikollisuutta? Ken Croke on monissa peitetehtävissä marinoitunut, eläkkeelle jäänyt ATF:n agentti ja apulaisjohtaja. Hän on yhä ainoa lainvalvoja, joka on onnistunut soluttautumaan Pagan’s-moottoripyöräkerhoon. Croken päästä on luvattu 50 000 dollarin palkkio. Dave Wedge on pitkän linjan tutkiva toimittaja ja kirjailija.

Pahan matkassa

Neljä miestä henkilöautossa. Yksi laukaus. Yksi kuollut. Mitä Arttu Malinille tapahtui?    Neljä miestä istui henkilöauton kyydissä Hämeenlinnan Ojoistenkadulla, kun autossa ollut kumiluotiase laukesi. Kolmekymppinen, United Brotherhoodin entinen jäsen, Keijo Vilhusen oikea käsi, Arttu Malin sai osuman päähänsä ja paikalle soitettiin ensiapu.  Poliisi otti myöhemmin kiinni kaksi miestä, mutta he väittivät ensihoitajille, että Arttu oli jo kuollut, kun he olivat saapuneet autolle. Kumpikaan ei maininnut poliisille neljättä miestä, joka oli paennut aseen kanssa paikalta ennen virkavallan saapumista. Paikallispoliisi tutki tapahtumia tapon yrityksenä.     Lopulta Arttu kuoli sairaalassa saamiinsa vammoihin ja tutkinta muuttui tapoksi. Keskusrikospoliisi otti henkirikoksen tutkintaan, mutta vain kuuden päivän päästä ampumisesta henkirikoksen tutkinta lopetettiin, koska esitutkinnan perusteella ei ollut syytä epäillä rikosta – ei, vaikka Artulla oli yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja kuoleman olosuhteet olivat epäselvät.    KRP on siis sitä mieltä, että Artun kuolema oli itsemurha, mutta Artun isä, entinen poliisi Jouko Malin, muut läheiset sekä viranomaislähde ovat varmoja siitä, että Arttu joko ammuttiin tai hänet pakotettiin ampumaan itsensä.    Oliko Arttu Malinin kuolema aseella leikkimisen seurauksena sattunut traaginen onnettomuus, itsemurha vai henkirikos? Entä miksi kahta vuotta myöhemmin tehty tunnustus Artun tappamisesta ei edennyt poliisin tutkinnasta pidemmälle?    Ammuttu poika -äänisarja kertoo Arttu Malinin tarinan. Rikos- ja oikeustoimittaja Vera Miettinen tutkii mitä oikeasti tapahtui. Miettinen haastattelee Artun läheisiä, poliisia ja asiantuntijoita sekä selvittää tiensä mahdollisimman lähelle totuutta. Miettinen on tehnyt useita rikosaiheisia podcasteja, käsikirjoittanut tv-dokumentin sekä kirjoittanut kirjan Vilja Eerikasta.  Miettinen on myös Deadline Kustannuksen perustaja. Äänisarjan on toimittanut toimittaja-valokuvaaja Terhi Ojala.

Ammuttu poika

Rikollisen hyviä tarinoita. Immu – Vanki numero 1861 kuvaa suomalaisten vankien elämää kaunistelematta mutta viihdyttävästi. Entinen Cannonballin asekersantti Mika ”Immu” Ilmén tuomittiin kymmeneksi vuodeksi vankeuteen huumekaupan rahoittamisesta vuonna 2014. Vankila oli Immulle uusi kokemus, ja vangin elämää piti alkaa opetella kantapään kautta. Tässä kirjassa Immu kertoo, millaista arki vankilassa oli ja millaisia elämäntarinoita sinne oli säilötty. Helsingin Sörnäisten vankilan karuus oli Immulle aluksi järkytys samoin kuin ihmisraunioilta näyttäneet kanssavangit. Sörkkä osoittautui omaksi maailmakseen, josta ei puuttunut valtataisteluita eikä väkivaltaa. Tietokirjailija Sami Lotilan toimittama Immu – Vanki numero 1861 sisältää paljon mielenkiintoista asiaa vankilan kirjoitetuista ja kirjoittamattomista säännöistä sekä hauskoja ja surullisia mutta ennen kaikkea elämänmakuisia tarinoita kiven sisältä.

Immu – Vanki numero 1861

Kylmääviä tosielämän rikosmysteerejä palkitun podcastin tekijältä. Kaapattiinko pienten lasten äiti Joan Risch kotoaan väkivaltaisesti, vai olisiko hän halunnutkin kadota? Alaikäiset pojat tunnustivat New Yorkin Keskuspuistossa tapahtuneen 28-vuotiaan naisen raa’an pahoinpitelyn, ja heidät tuomittiin pitkiin vankeusrangaistuksiin. Mutta kestivätkö poliisien kuulustelutekniikat päivänvaloa ja jäikö oikea syyllinen selvittämättä? Suomen suosituimman rikospodcastin tekijä Tilda Laaksonen kuvaa seikkaperäisesti ja empaattisesti uhrien kohtaloita, arvoituksellisten rikosten taustoja sekä tutkinnan onnistumisia ja virheitä. Tapauksia ei ole käsitelty Laaksosen podcastissa.

Jäljillä 3

Voimakas sivutuuli oli painanut rosvon hajua sen verran sivuun, että kun Jönssi tarkensi hajun lähdettä ja raivasi tiensä roskasäiliöiden taakse, alkoi raivoisa haukku. Vedin koiraa hieman taaksepäin, jotta saisimme valoa kohdehenkilöön. Näin vain säleaidan ja sen takana sijaitsevat pressulla peitetyt viemäriputket. Yhtäkkiä pressun alta kuului vaimea valitus: ”Mä tuun täältä, jos viette koiran pois.” Rex, Vainu ja Rin Tin Tin. Television poliisikoirat ovat ihastuttaneet meitä jo vuosikymmeniä, mutta mitä tiedämme oikeista koirapartioista? Vanhempi konstaapeli Pekka Kuparinen on työskennellyt Helsingin poliisilaitoksen K9-yksikössä eli koirapoliisissa vuodesta 2016 lähtien. Tässä kirjassa hän kertoo unohtumattomista keikoista saksanpaimenkoira Jönssin kanssa. Luvassa on haastavia jäljestystehtäviä, hurjia takaa-ajoja sekä kiperiä kiinniottoja. Kirja todistaa, että koiran aisteilta eivät ole turvassa sen enempää murtomiehet kuin seksuaalirikollisetkaan. Lisäksi Kuparinen avaa teoksessa koirankasvatusfilosofiaansa, jonka kulmakiviä ovat luottamuksen rakentaminen ja positiivinen vahvistaminen. Kirja on kunnianosoitus ihmisen ja koiran vuosituhansien ystävyydelle ja yhteistyölle. Niiden ansiosta lukuisat ihmishenget ovat pelastuneet ja paha on saanut palkkansa. Tämä kirja jättää tassunjäljen sydämeesi!

K9 Koirapartio

”Miksi te tapatte toisianne?” Ajankohtaisessa tietokirjassa kerrotaan, miksi Tukholman lähiöissä lasten ja nuorten jengit taistelevat maineesta, vallasta ja huumemarkkinoista tuliasein ja sosiaalisessa mediassa. Tukholman lähiöissä on käynnissä hengenvaarallinen konflikti, jota lapsista ja nuorista koostuvat jengit kutsuvat sodaksi. Ja sodassa kaikki on sallittua. Jengiläiset eivät kunnioita oikeuslaitosta, aikuisia tai rikollishierarkioita pätkääkään – eivätkä ihmishenkeä. Huumeista, aseista ja räpistä rakentuvan ja somessa kertautuvan julkisivun takana leijuu kysymys vailla vastausta: Miksi te tapatte toisianne? Diamant Salihu onnistui pääsemään jengiläisten ja heidän perheidensä maailmaan. Kunnes kaikki kuolevat kertoo menetetystä sukupolvesta. Lapsista ja nuorista, jotka elävät julmimmin sitä, mikä yhteiskunnan pettämisestä on seurannut. Ja niistä muutamasta, jotka ovat kieltäytyneet luopumasta toivosta. Diamant Salihu (s. 1983) on tutkiva toimittaja, joka onnistui pääsemään jengiläisten, heidän perheidensä, opettajiensa ja muiden nuorten kanssa työskentelevien maailmaan. Hänet palkittiin tästä kirjasta Bonnierin suurella journalistipalkinnolla. Salihu kirjoittaa suomenkieliseen laitokseen päivitetyn esipuheen.

Kunnes kaikki kuolevat

Koko kausi 1 Krimisarkisto pureutuu rikollisuuden suurten nimien tarinoihin Pitkän uran väkivaltarikosten ja järjestäytyneen rikollisuuden parissa tehnyt entinen rikosylikonstaapeli Kenneth ”Kentsu” Eriksson sekä entinen moottoripyöräkerholainen Mika ”Immu” Ilmén kohtaavat Krimisarkiston äärellä. Myös YouTubesta tuttu kaksikko uppoutuu tällä kaudella tarinoihin Suomen alamaailman merkittävimmistä hahmoista, ja käsittelyssä ovat muun muassa Jari Aarnio, Raimo ”TeeHoo” Tienhaara ja Eikka Lehtosaari. Parivaljakolla on kerrottavanaan myös omintakeisia tarinoita kohtaamisistaan rikollispomojen kanssa. Krimisarkisto paljastaa järjestäytyneen rikollisuuden kolkoimpia käänteitä. Kenneth Eriksson (s. 1960) työskenteli Helsingin poliisissa 39 vuotta aseellisten ryöstöjen, kiristysten, jengirikosten sekä paritus- ja ihmiskaupan rikostutkijana. Erikssonin tietokirja Kommandopipoja ja Jatimaticeja – Suomen suuret ryöstöt on syksyn 2024 uutuus. Mika Ilmén (s. 1971) on entinen moottoripyöräkerholainen, kuntosali- ja portsariyrittäjä sekä vapaaottelija-ammattilainen. Ilménin elämästä on julkaistu kolme tietokirjaa.

Krimisarkisto K1

Tunnelma oli epätodellinen, ja pelkäsin jalkojeni murtavan terassin hiiltyneet laudoitukset. Kestivät ne painoani jonkin aikaa, kunnes seuraavalla askeleella tunsin, miten jokin meni rikki jalkani alla. Rutina kuulosti siltä kuin näkkileipä olisi musertunut. Katsoin alas. Hetken aikaa tunsin, että pyörtyisin juuri siihen paikkaan. Hetken aikaa mieleni ei pystynyt käsittelemään sitä näkyä, jonka näin jalkojeni juuressa. Et sinä (vielä) kuole näyttää rikospaikat ensihoitajan silmin ja kuljettaa sinut Lahdesta Tukholman synkkiin ghettoihin. Työtehtävät vievät palaneen talon luokse ja keskelle perhetragediaa, puukolla riehuvan itsetuhoisen potilaan kanssa ambulanssiin ja teinien huumesotkuihin. Puuttuvat sidostarpeet loihditaan vaikka omasta t-paidasta. Naurua pidätellään silloin, kun maallikko yrittää elvyttää elävää ihmistä samalla pullaa syöden. Tiesittekö muuten, että Tukholman ambulansseissa ei ole luotiliivejä ja ensihoitajat putsaavat itse veriset autonsa? Kirjan kirjoittaja Kari Hautamäki on työskennellyt ensihoitajana ambulanssissa Suomessa ja Ruotsissa. Hän on kerännyt tähän teokseen uransa mieleenpainuvimpia keikkoja kahden vuosikymmenen ajalta.

Ensihoitajan tositarinoita ambulanssista

Et sinä (vielä)kuole

Immun ja Kalen rötöskatsaus K5/J5

Pakotarinoita Suomen pahamaineisimmasta vankilasta. Karkureiden kohtaloita Juha Valjakkalasta Dynamiitti-Laineeseen ja Lauri Törniin. Turun keskusvankilasta Kakolasta sekä sen vieressä Kakolanmäellä sijaitsevista lääninvankilasta ja vankimielisairaalasta karkasi vuosikymmenten aikana satoja vankeja. 1930-luvulta alkaen Kakolaan säilöttiin maamme pakkolaitosvangit, yhteiskunnan mukaan kaikkein vaarallisimmat rikoksenuusijat. Sadanviidenkymmenen vuoden varrella vankilasta yritettiin paeta mitä erikoisimmilla tavoilla. Vangit kaivoivat tunneleita, hankkivat valepukuja, salakuljettivat aseita ja suunnittelivat jopa kidnappaavansa arkkipiispan. Epätoivon selleissä vapaudesta haaveilivat niin varkaat, ryöstäjät kuin murhaajatkin. Kakolan karkurit tarjoaa kiehtovan näkökulman vankilapakoihin sekä niiden syihin ja motiiveihin. Se kertoo vapauden merkityksestä ja ihmisen tarpeesta valita oma kohtalonsa, olivatpa seuraukset mitkä tahansa. Toni Lehtinen on Helsingin Sanomien toimittaja, joka kirjoittaa muun muassa rikoksista ja historiasta. Kakolan karkurit on hänen esikoiskirjansa.

Kakolan karkurit

Kun rikolliset luulevat, että kukaan ei kuuntele. Ajankohtainen tietokirja poliisin operaatiosta, joka johti satojen huume- ja väkivaltarikollisten kiinnijäämiseen sekä mittaviin huume- ja omaisuustakavarikkoihin. Kun poliisi onnistui murtautumaan rikollisten käyttämään salattuun EncroChat-viestintäpalveluun, sille avautui mahdollisuus seurata reaaliajassa huumerikollisten, jengipomojen ja heidän käskyttämiensä alaikäisten murhaajakandidaattien välistä viestittelyä. Alkoi kilpajuoksu aikaa vastaan. Pelastaakseen ihmishenkiä ympäri Eurooppaa poliisin oli toimittava nopeasti ja yhteistyössä – paljastamatta, että seuraa rikollisten viestintää. Ruotsin poliisi keskittyi aluksi estämään vakavia rikoksia. Operaation edetessä esiin nousi yhä uusia rikollisverkostoja ja tunnettuja rikollisia, joita ajavat eteenpäin menestyksennälkä, kunniantunto ja kostonjano. Kärkijoukkoon tunkeutui Kurdikettu, jonka häikäilemättömyys pääsi yllättämään poliisin. ”Jos haluat ymmärtää jengirikollisuuden toimintatapoja, lue tämä kirja. Se imaisee sinut mukaansa niin, ettet voi laskea sitä käsistäsi.” – Jönköpings-Posten Diamant Salihu (s. 1983) on ruotsalainen tutkiva toimittaja, joka kuvasi esikoisteoksessaan Kunnes kaikki kuolevat (2022) Ruotsin jengirikollisuutta ja väkivallan kierrettä. Hänet palkittiin kirjasta Bonnierin suurella journalistipalkinnolla, ja teos oli oli myynti- ja arvostelumenestys myös Suomessa. Huumekartellit kuuntelussa oli Ruotsin myydyin tietokirja vuonna 2023.

Huumekartellit kuuntelussa

Koko lapsuutensa ajan Shy joutui isäpuolensa raiskaamaksi ja oma äiti pahoinpiteli häntä niin julmasti, että hänen kuulonsa ja näkönsä vaurioituivat. Kymmenvuotiaana pedofiiliryhmä, jolle Shy myytiin, oli vähällä tappaa hänet. Aikuisena Shy päätti kertoa totuuden ja saattaa syylliset oikeuden eteen. Lopulta sekä isäpuoli että osa hänen rikoskumppaneistaan tuomittiin pitkiin vankeusrangaistuksiin. Särkynyt on Shyn tarina helvetillisestä lapsuudesta. Vuosien väkivallan jälkeen Shy perusti Sara Paynen kanssa Phoenix Survivors -järjestön, jonka missiona on taistella seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneiden lasten puolesta.

Särkynyt

Pysäyttävä ja kaunistelematon tietokirja rikoksen varjossa elävistä ihmisistä. Millaista on kasvaa rikollisten vanhempien lapsena? Mitä ajattelee alkoholistiäiti, jonka lapsesta tuli narkomaani? Miten jatkaa elämäänsä, kun oma lähisukulainen on tehnyt henkirikoksen? Kirjailija Jarkko Stenius on haastatellut ihmisiä, joiden elämää ovat leimanneet väkivalta, pahoinvointi ja rikollisuus. Onko pahan kierteestä ulospääsyä, onko sellaista pistettä, jossa ei voi valita enää toisin? Miten elää häpeän kanssa? Stenius raottaa kirjan sivuilla myös oman sukunsa väkivaltaista menneisyyttä. Lopputuloksena on hätkähdyttävä teos hyvinvointiyhteiskunnan hämärältä puolelta.

Särkyneet

rank|desc

publishdate|desc

publishdate|asc

rating|desc

title|asc

audioduration|desc

audioduration|asc

True Crime

BookBeatin avulla voit nauttia yli miljoonasta e- ja äänikirjasta matkapuhelimella sekä tabletilla. Kokeile maksutta!

Kokeile BookBeatin äänikirjoja ja e-kirjoja maksutta!

Ellet ole seikkailulla, on parempi rekisteröityä {countryLanguage} verkkosivustolla.

True Crime

Tietoa meistä

Seuraa meitä

Apua ja yhteystiedot

Tiedot

BookBeat

Lataa BookBeat