Siivoa mielesi stoalaisella ajattelulla ja tavoita onni. Huikea teknologinen kehitys ei ole onnistunut ratkaisemaan mielenrauhan ongelmaa. Pikemminkin moderni elämäntapa on luonut lisää ahdistuksia. Stoalaiset uskoivat, että voimme keksiä elämän tarkoituksen ja löytää elämän harmonian yksinkertaisesti oman ajattelumme avulla, erilaisin puhdistavin järkeilyin. Kirjassa stoalaisen ajattelun lähteinä ovat kolme ajankohtaista ajattelijaa lähes kahdentuhannen vuoden takaa: Seneca, Epiktetos ja Marcus Aurelius. Syvällinen ja inspiroiva kirja Juhana Torkin aiempien antiikin tekstien suomennosten hengessä.

Järkevä onni

Suomen pääkaupunki on maailmankuulu. 475-vuotisen historiansa aikana Helsinki on kehittynyt uneliaasta pikkukaupungista yhdeksi Itämeren alueen dynaamisimmista alueista. Minkä vuoksi Kustaa Vaasa ylipäätään perusti kaupungin 1550? Miksi Helsingistä tuli pääkaupunki vuonna 1812, ja miten maailmantalous, kielipolitiikka ja suurvaltapolitiikka ovat vaikuttaneet kaupungin historiaan? Kirja esittelee tavallisten helsinkiläisten elämää, arkkitehtuuria, politiikkaa ja kulttuuria. Meinander nostaa esiin kiehtovia yksityiskohtia Helsingin dramaattisesta historiasta ja palaa usein siihen, kuinka voimakkaasti Helsingin kohtaloa on muovannut kaupungin välitön sijainti meren rannalla. Henrik Meinanderin elegantti yleisesitys Helsingin historiasta perustuu laajaan tutkimustyöhön ja kirjallisuuteen.

Helsinki - Erään kaupungin historia

Miten voi ratkaista murhan, kun kaikki epäillyt tietävät, miten päästä pälkähästä? Ensimmäisen kirjansa julkaissut Ernest Cunningham saa kutsun dekkarifestivaalille, joka järjestetään Australian halki kulkevan kuuluisan luksusjunan, Ghanin, kyydissä. Tavoitteena on saada uutta inspiraatiota toiseen, fiktiivisen, kirjaansa – ja pysyä tällä kertaa kaukana oikeista tappajista. Kun yksi osallistujista murhataan, joutuvat muut kirjailijat tosihommiin. Syyllisen löytäminen pitäisi olla helppoa. Heidän, jos jonkun, luulisi osaavan selvittää murhan. Tietysti heidän luulisi myös tietävän, miten järjestää täydellinen murha. Miten voi ratkaista murhan, kun kaikki epäillyt tietävät, miten päästä pälkähästä? Benjamin Stevenson on australialainen stand up -koomikko ja kirjailija. Kuka tahansa tässä junassa voi olla syyllinen jatkaa Ernest Cunninghamin tarinaa. Sarjan ensimmäinen osa Jokainen perheestäni on tappanut jonkun julkaistiin vuonna 2024.

Ernest Cunningham

Kuka tahansa tässä junassa voi olla syyllinen

Aikamme suurimmat sijoittajat ovat luoneet omaisuutensa varsin erilaisin menetelmin. Nykyajan sijoitusgurut kertoo suursijoittajien menestysreseptit ja paljastaa persoonat sijoitusuutisissa vilahtelevien nimien takana.

Guru-sijoituskirjat

Nykyajan sijoitusgurut

Prosenttijengit on suomalaisen rikoskirjallisuuden klassikkoteos. Se kertoo tunnuksia kantavasta järjestäytyneestä rikollisuudesta ja sen väkivaltaisesta historiasta 1990-luvulta 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppuun. Kansainväliset moottoripyöräkerhot Hells Angels ja Bandidos levittäytyivät Suomeen 1990-luvun alussa poliisin kykenemättä estämään asiaa. Erikoistoimittaja Mika Mölsä (1956-2011) kuvaa kirjassa, miten jengit toimivat ja millä keinoin poliisi on taistellut niitä vastaan. Kirja perustuu viranomaisten ja jengiläisten haastatteluihin sekä laajaan asiakirja-aineistoon, joka oli pitkään osittain salaista.

Prosenttijengit

Miksi Björn Wahlroosin puheet päätyvät aina seuraavan päivän lehtiin? Miksi Kimi Räikkönen kelpaisi professoreille ja ministereille puhetaidon esikuvaksi? Millaisia antiikin retorisia keinoja Tony Halme käytti eduskunnassa 20.4.2003? Juhana Torkki opettaa kirjassaan tärkeitä väittely- ja puhetaitoja. Hän ammentaa puhetaidon perusteita niin antiikin viisailta kuin tämän päivän mediailmiöistä ja näyttää, miten niitä soveltamalla saa aikaan puheen, joka on uskottava, pitää kuulijoiden mielenkiinnon yllä ja vetoaa sekä järkeen että tunteeseen. Kirjassa on myös runsaasti tosielämän esimerkkejä sekä helposti omaksuttavia puheen pitämisen ohjeita.

Puhevalta

Millainen on täydellinen ja oikeudenmukainen ihannevaltio? Tähän kysymykseen Platon pyrki vastaamaan kiistattomassa pääteoksessaan. Valtio kuvaa oikeudenmukaista valtiorakennetta hyvän elämän ja onnellisuuden perustana sekä sisältää kuuluisan luolavertauksen. Teos on yhteiskuntateoria ja poliittinen utopia, jonka pohjaksi Platon esittää koko ihmiskäsityksensä, politiikkansa, taideteoriansa ja metafysiikkansa. Antiikin Kreikassa vaikuttanut Platon (427–347 eaa.) oli yksi kaikkien aikojen vaikutusvaltaisimmista filosofeista. Hänen ajatteluaan on pidetty koko länsimaisen filosofian historian perustana.

Valtio

Albert Einstein oli outo ilmestys 1900-luvun alun fyysikoiden joukossa. Nuori patenttitoimiston virkailija tuli tuntemattomuudesta vauhdilla mukaan akateemisten tutkijoiden eturiviin. Han kehitti uskomattoman nopeassa tahdissa uuden idean toisensa jalkeen ja esitti kaanteentekevia muutoksia sen ajan fysiikkaan lahinna omien ajatuskokeittensa perusteella. Einsteinin suhteellisuusteoria on ollut paras selitys maailman suuren mittakaavan rakenteille runsaan sadan vuoden ajan. Se on myös arkielämässämme tärkeä esimerkiksi kännyköiden gps-paikannuksen kautta. Einstein julkaisi monia muitakin teorioita, ja hänen suuhunsa on pantu monenlaisia asioita. Heikki Oja selvittää, mitä Einstein on todellisuudessa kirjoittanut alkuperaisissa artikkeleissaan ja onko Einsteinin ennustuksia pystytty havainnoilla varmistamaan. Kirjassa käydään läpi Einsteinin teorioiden tunnetuimpia ilmiöitä yksi kerrallaan. Luku alkaa keskeisellä lainauksella Einsteinin kirjoituksista, minkä jälkeen käsitellään kyseisen ilmiön teoriaa ja ennustusten toteutumista. Kirja sisältää noin neljäkymmentä hänen esittämäänsä teoriaa. Kuinka monessa Einstein oli oikeassa? Professori Heikki Oja on tähtitieteilijä ja palkittu tietokirjailija.

Einsteinin perintö

"Jokainen perheeni jäsen on tappanut jonkun. Jotkut meistä, menestyksekkäimmät suorittajat, ovat tappaneet useamminkin kuin kerran. En pyri olemaan dramaattinen, mutta tämä pitää paikkansa. Jotkut meistä ovat pahiksia, jotkut hyviksiä ja joillain on vain käynyt huono tuuri. Minun nimeni on Ernest Cunningham, yleensä Ern tai Ernie. Toivon, että minä olisin tappanut sen, jonka mielestä oli hyvä idea järjestää sukukokous tyhjässä hiihtokeskuksessa, mutta asiat eivät ole niin suoraviivaisia. Olenko minä tappanut jonkun? Kyllä. Kyllä minä olen. Kenet? Aloitetaanpa." Benjamin Stevenson on stand up -koomikko ja kirjailija. Hän on julkaissut neljä teosta. Jokainen perheestäni on tappanut jonkun on ensimmäinen häneltä suomennettu teos. ”Klassisen murhamysteerin kiero muunnelma.” - Marian Keyes ”Tuore ja ovela kuin suolainen limetti.” - AJ Finn"

Jokainen perheestäni on tappanut jonkun

Olemme kautta aikain pitäneet ihmisen esi-isiä alkukantaisina ja lapsenomaisina - joko jonkin luonnollisen vapauden ja tasa-arvon perikuvina tai sotaisankarkeina köriläinä. Niinpä sivilisaation hinta on ollut joko tuon alkuperäisen viattomuuden uhraaminen tai primitiivisten vaistojemme kahlehtiminen. Antropologi David Graeberin ja arkeologi David Wengrow'n mukaan tämä meille nyt niin tuttu ajattelutapa muodostui vasta 1700-luvun mittaan. Kyse oli konservatiivisesta reaktiosta kritiikkiin, jota erityisesti Amerikan alkuperäiskansojen edustajat eurooppalaista yhteiskuntaa kohtaan esittivät. Tämän oivalluksen myötä Alussa oli... järisyttää luutuneita käsityksiämme esimerkiksi maanviljelyn, omistamisen, kaupunkien, demokratian tai orjuuden merkityksestä. Väistämättöminä pitämämme kehityskulut ovat olleet kaikkea muuta kuin väistämättömiä. Yhtäkkiä voimmekin kuvitella uudenlaisia vapauden muotoja ja tapoja järjestää yhteiskunta. Tekijöiden ajattelua ajaa poikkeuksellinen älyllinen uteliaisuus ja usko toiminnan voimaan.

Alussa oli... Ihmiskunnan uusi historia

Euroopan unionia on luonnehdittu historian onnistuneimmaksi rauhanprojektiksi. Mikä on sen onnistumisen salaisuus? Ajatus Euroopasta poliittisena yhteisönä ei ole vain toisen maailmansodan jälkeinen keksintö. Se on erottamaton osa itse modernin eurooppalaisen valtiojärjestyksen kehittymistä aina uuden ajan alusta lähtien. Sen luonteeseen ovat vaikuttaneet käsitykset niin vallan olemuksesta, oikeuden luonteesta kuin historian suunnastakin. Tässä tarinassa erityinen rooli on ollut taloudella. 1700- luvulla kehittyneen ajattelutavan mukaan juuri taloudelliset siteet, kuten kaupankäynti, olivat Euroopan paras toivo kestävän rauhanjärjestyksen muodostamiseksi. Ajatus Euroopasta ”liberaalina rauhanprojektina” on kuitenkin mainettaan monisyisempi rakennelma, jonka jännitteet ovat läsnä myös nyky-Euroopassa. Kirja on yleistajuinen johdatus Eurooppaan poliittisena yhteisönä, sen filosofisiin ja aatehistoriallisiin juuriin aina antiikista lähtien. Juuri tähän teokseen kenen tahansa Euroopasta kiinnostuneen lukijan kannattaa tarttua. FT, dosentti Timo Miettinen (s.1981) toimii tutkijana Helsingin yliopistossa. Hän on erikoistunut laajasti eurooppalaiseen filosofiaan, aatehistoriaan ja politiikkaan. Miettinen on kysytty asiantuntija ja tunnettu Eurooppa- ja EU-asioiden kommentaattori kotimaisessa mediassa.

Eurooppa

Jos tahtoo muuttaa maailmaa ja liikuttaa joukkoja, on osattava kertoa tarinoita - mutta miten syntyy menestyksekäs tarina? Mitä yhteistä on Johanna Tukiaisella ja Juudaksella? Entä Steve Jobsilla ja Aristoteleella? Millaisella tempulla Timo Soini sai hiljaisten puolueen lähtemään vaaliuurnille? Ajattelumme rakentuu ikiaikaisten arkkityyppien varaan. Juhana Torkki opettaa tarinankerronnan perusteet ja osoittaa, että nykymaailman heimojen syntyä selittävät jo savannin leirinuotioilla tunnetut keinot. Tarinan valta on käsikirja kaikille, jotka haluavat ymmärtää markkinointia, politiikkaa ja mediaa, tai itse liikuttaa joukkoja.

Tarinan valta

Mikä on totuus Sammosta? Juha Hurmeen teos kaivaa esiin kalevalaisen maailmanarvoituksen syvälle ulottuvat juuret. Sammon selittäminen on Suomessa ollut kansallislaji jo ainakin 190 vuotta, Lönnrotin ensimmäisen Kalevalan ajoista alkaen. Mutta mikä on tämä erikoinen ja tarkkoja määritelmiä kaihtava, herkästi murusiksi hajoava ikiliikkuja ja onnen epäluotettava takaaja? Itämerensuomalaiselle runoudelle sampo on ollut mystinen keskus ja ehtymätön energialähde. Mikael Agricola tiesi jo vuonna 1551 kertoa sampomyytin keskeisistä päähenkilöistä Väinämöisestä ja Ilmarisesta, ja Elias Lönnrot rakensi Kalevalansa kihelmöivän jännittävän samposeikkailun varaan. Juha Hurme kertoo sammon ja sen selittämisen suurenmoisen historian tarkasti ja oivaltavasti, ihmevärkin kivikautisia juuria myöten.

Sampo

Salaisuuksia, petoksia ja viettelyä. Tervetuloa Aleksandrian seuraan! Kuudelle maagikolle annettiin mahdollisuus valita uusi elämä. Nyt viisi heistä kuuluu Aleksandrian seuraan. Sen jälkeen kaikkien on valittava polku kahden mahdollisuuden välillä. Pian he huomaavat, että seuran johtajalla on suunnitelmia muuttaa elämä sellaisena kuin me sen tunnemme - ja suunnitelmat ovat jo käynnissä. Kirjan on suomentanut Kaisa Ranta. Kirjaa koskevilla videoilla on yli kaksikymmentä miljoonaa katselukertaa Tiktokissa, ja sen oikeudet on myyty jo ainakin 20 maahan. Mediajätti Amazon valmistelee kirjasta tv-sarjaa. Kirjailijanimellä Olivie Blake kirjoittava Alexene Farol Follmuth on Los Angelesissa asuva juristi ja kirjailija. ”Ihmissuhteet, juonittelu, pitkälle viedyt taikavoimat ja henkilöhahmoihin ja juoneen liittyvä yllätyksellisyys tekevät tästä kirjasta oikean lukuilottelun.”- Kirjapöllön huhuilua

Atlas

Atlas – Paradoksi

Neuvostoliitossa suomalaisturisti saattoi lyödä rahoiksi länsimaisilla vaatteilla ja tavaroilla, joita paikalliset trokarit ostivat ja myivät eteenpäin. Kun ruplilla sitten sai mielin määrin vodkaa, samppanjaa ja kaviaaria, Leningradin-reissuista tuli monille kuin huumetta. Markat, farkut ja sukkahousut vie lukijan railakkaalle matkalle 1950-1980-lukujen neuvostoarkeen ja samalla suomalaisen turismin lähihistoriaan. Teos kertoo, miten laiton länsitavaran kauppa toimi Neuvostoliitossa ja millaiset taustatekijät edistivät sen syntyä. Mitä merkitystä länsimuodilla oli neuvostoliittolaisten, etenkin nuorten, arjessa? Keitä olivat bisnestä pyörittäneet trokarit ja tavaraa rajan yli vieneet suomalaiset? Millaiset jäljet trokaus jätti yhteiskuntaan? Kirjaa varten on haastateltu niin suomalaisia kuin venäläisiäkin, joilla on omakohtaisia kokemuksia neuvostovuosilta. Kerrontaa värittävät myös tekijän omat muistot.

Markat, farkut ja sukkahousut

Arthur Schopenhauerin pessimistisen elämänfilosofian ytimessä ovat estetiikka ja taiteenfilosofia. Schopenhauerin mukaan juuri estetiikka tarjoaa (hetkellisen) vapautuksen pessimismistä: se irrottaa ihmisen loputtoman tahtomisen ja haluamisen ikeestä ja avaa siten tien korkeimpaan tietoon. Tahdottoman tietämisen autuus esittelee uudenlaisen tavan ymmärtää esteettistä kokemusta ja taidetta. Schopenhauer pohtii muun muassa taiteilija-neroa poikkeusyksilönä, joka avaa ideoiden maailmaa muille ihmisille, sekä tragedian huipentumista vapaaehtoiseen luopumiseen elämästä ja elämäntahdosta. Schopenhauerin pessimistinen elämänfilosofia ja estetiikka ovat saaneet laajaa vastakaikua kirjailijoiden ja säveltäjien keskuudessa. Eloisalla ja perinteisen filosofian vaikeista käsitteistä vapaalla tyylillä esitettyihin ajatuksiin tutustuminen on antoisaa myös muille elämän ja taiteen kysymyksiä pohtiville. Teos sisältää Schopenhauerin pääteoksen Die Welt als Wille und Vorstellung estetiikkaa käsittelevät osat.

Filosofian klassikot

Tahdottoman tietämisen autuus

Filosofi Wolfram Eilenberger kuvaa teoksessaan poikkeuksellista älyllisen luovuuden aikakautta. Hän nostaa tarkasteluun vuodet 1919-1929, jolloin suuret ajattelijahahmot Ludwig Wittgenstein, Walter Benjamin, Ernst Cassirer ja Martin Heidegger huipensivat saksankielisen filosofian hetkeä ennen toisen maailmansodan suurta katastrofia. Eilenberger herättää eloon maailmansotien välisen ajan aatevirtaukset ja kuohunnan. Hän kuvaa päähen- kilöidensä värikkäitä persoonallisuuksia, heidän älyllisiä löytöretkiään, intohimojaan ja erehdyksiään. Eräs kirjan historiallinen polttopiste on vuoden 1929 Davos, jonka vuoristomaisemassa järjestettiin legendaarinen filosofinen konferenssi ja käytiin ”vuosisadan väittely”. Taikurien aika johdattaa lukijan neljän merkittävän filosofin elämäntarinoihin ja heidän kirjoituksiinsa, joiden ajatuskuviot heijastuvat aina meidän päiviimme saakka.

Taikurien aika

Kaksi erilaisesta maailmankatsomuksesta nousevaa vaikuttajaa, piispa ja tähtitieteen professori, ryhtyvät kymmenosaiseen kirjeenvaihtoon. Valtaojan maailmankatsomus rakentuu tieteen ja havaittavissa olevien ilmiöiden varaan. Piispan mielestä tieteen rinnalla on näkymätön uskon todellisuus. Kirjeiden teemat käsittelevät mm. uskoa ja tietoa, moraalin perusteita, kirkkoa, uskontojen merkitystä yleisesti. Kirjeenvaihto etenee tasaväkisenä, iskuja annetaan, iskuja saadaan. Välillä keskustelijat ajautuvat umpikujaan, ja näyttää jo siltä, että yhteistä siltaa kahden erilaisen katsomuksen välille on mahdotonta rakentaa. Yksi kirjan lähtökohdista on yrittää luoda parempaa maailmaa erilaisista lähtökohdista huolimatta. Erilaisuuden ymmärtämiseen Pihkala ja Valtaoja tarjoavat lopulta erinomaiset eväät. Valtaoja ja Pihkala ovat aiemmin julkaisset keskustelukirjan Nurkkaan ajettu Jumala, joka voitti Vuoden kristillinen kirja -palkinnon vuonna 2004.

Tiedän uskovani, uskon tietäväni

Kun ihmisoikeusjuristi Philippe Sands sai kutsun luennoimaan Ukrainaan, Lvivin kaupunkiin – joka sata vuotta aikaisemmin tunnettiin nimellä Lemberg –, hänelle alkoi paljastua odottamattomia historiallisia yhteensattumia. Ne johdattivat hänet tutkimaan nykyisen kansainvälisen rikosoikeuden alkuperää ja omaa sukuhistoriaansa lähtökohtanaan Nürnbergin oikeudenkäyntien viimeinen päivä. Yhtäältä kyse on kahdesta lviviläistaustaisesta juristista, Hersch Lauterpachtista ja Rafael Lemkinistä, joiden ponnistelujen ansiosta Nürnbergissä luettuihin syytteisiin sisällytettiin termit ”rikos ihmisyyttä vastaan” ja ”kansanmurha”. Heille valkeni vasta oikeudenkäynnin päätyttyä, että tuomittuihin kuulunut Hans Frank, miehitetyn Puolan natsijohtaja, oli vastuussa myös heidän omien perheidensä murhasta. Toisaalta Sands jäljittää oman sukunsa kohtaloita Lvivistä läntiseen Eurooppaan toisen maailmansodan kauhujen keskellä. Paluu Lembergiin on syvällinen ja koskettava tutkielma siitä, miten muisti, rikollisuus ja syyllisyys jättävät arpia sukupolvien yli. Kirja on saanut Baillie Gifford -palkinnon ja Prix Montaignen, minkä lisäksi se valittiin British Book Awards -kilpailussa vuoden tietokirjaksi 2017.

Paluu Lembergiin

Kaksi erilaisesta maailmankatsomuksesta nousevaa vaikuttajaa, emeritukset piispa ja tähtitieteen professori, ryhtyvät jälleen kymmenosaiseen kirjeenvaihtoon. Valtaoja ja Pihkala aloittivat keskustelun uskon ja tieteen välisestä suhteesta vuonna 2004 arvostelu- ja myyntimenestyksellä Nurkkaan ajattelu Jumala, sitä seurasi suosittu Tiedän uskovani - uskon tietäväni vuonna 2010. Sopupeliin ei suostuta kolmannessakaan osassa. Kirjeenvaihto etenee tasaväkisenä, sanan säilä heiluu ajoittain terävänä, välillä keskustelijat ajautuvat umpikujaan, ymmärtävät toisiaan väärin ja ärsyyntyvätkin. Näyttää jo siltä, että yhteistä siltaa kahden erilaisen katsomuksen välille on mahdotonta rakentaa. Ja siitä juuri tässä kirjassa on kysymys: katsomukseltaan erilaisten ihmisten rajojen ylittämisen vaikeudesta ja samalla sen välttämättömyydestä maailman tulevaisuuden vuoksi. Tästä molemmat kirjoittajat ovat yhtä mieltä: siltojen rakentaminen edellyttää myötätuntoista asennetta toista maailmankatsomusta edustavan ajatuksiin, mutta myös omien heikkojen kohtiensa tunnustamista, siis perinteistä nöyryyden hyvettä. Kirjeissä pureudutaan mm. seuraaviin kysymyksiin: Miten kirkolla tätä nykyä menee, entä tieteellä? Millainen maailma olisi ilman uskontoja - parempi vai pahempi? Miten he näkevät vanhuuden ja kuoleman?

Elämän merkityksen jäljillä

Onko Kalevala ryöstettyä kulttuuriperintöä? Suomessa oltiin 1800-luvulla uuden alussa. Euroopan valtapeleissä syntynyt maa oli vailla omaa historiaa ja kansallista, muista erottuvaa luonnetta. Oli siis todistettava, että ikiaikaista ja juuriltaan vahvaa suomalaisuutta oli ylipäätään olemassa. Tähän huutoon syntyi vastaamaan Elias Lönnrotin Kalevala. Runolaulajien kielessä piili mystistä latinkia, kansansielua. Mutta mikä Kalevala oikeastaan on, ja kenelle se kuuluu? Finlandia-voittaja Juha Hurmeen kirjallinen ruumiinavaus Kalevalalle on kulttuurinen ja poliittinen kauhukertomus siitä, kuinka elävä karjalainen perintö muumioitiin pyhäksi suomalaiseksi kirjaksi.

Kenen Kalevala?

Pyörremyrsky tempaisee Dorothyn ja Toto-koiran mukaansa ja kuljettaa heidät Kansasista Ozin ihmemaahan. Maan asukkaat pitävät Dorothya suurena noitana, mutta tytön ainoa toive on palata kotiin Em-tädin ja Henry-sedän luo. Dorothy lähtee etsimään apua Smaragdikaupungissa asuvalta Oz-velholta. Tien varrella hänen seuraansa liittyvät aivoton Pelätin, sydämetön Peltimetsuri ja pelokas Leijona. Matka on vaikea ja vaarallinen, mutta siitä selviydytään ystävyyden, älyn ja rohkeuden avulla. Ihmemaa Oz kuuluu lastenkirjallisuuden kirkkaimpiin klassikoihin. Kirjan kannen kuvat ovat alkuperäisestä, vuonna 1900 julkaistusta teoksesta. Teoksen on suomentanut Tuomas Nevanlinna, joka myös lukee äänikirjan. L. Frank Baum (1856-1919) oli yhdysvaltalainen kirjailija ja toimittaja, joka tunnetaan parhaiten lastenkirjoistaan.

Ihmemaa Oz

Markkinatalous on nostanut meidät ennennäkemättömään vaurauteen, mutta se ei ole lisännyt hyvinvointia ja onnellisuutta niin paljon kuin näillä resursseilla pitäisi. Ympäristön tila on vakavasti heikentynyt. Avuksi Soininvaara löytää välineet valtavirran taloustieteistä. Suuri haaste on eriarvoisuuden kasvu työmarkkinoilla: joidenkuiden osaamiselleon yhä enemmän kysyntää ja toisilla ei ole tarjota työnantajalle juuri muuta kuin kaksi kättään. Miten hyvinvointivaltio pelastetaan, kun kiinalaiset ja robotit tekevät työt? Erityisesti poliittista vasemmistoaSoininvaara haastaa muuttamaan strategiaansa perusteellisesti.

2020-luvun yhteiskuntapolitiikka

Lahjakkaan kirjailijan arvoituksellinen romaani helsinkiläispariskunnasta, jonka säntillinen unelmaelämä haavoittuu. Vastavihityt Lilian ja Klaus toteuttavat unelmaansa. Iso talo meren rannalla, sopivan matkan päässä kaupungista. Heidän edessään tuntuu avautuvan kokonainen elämä, järkevä hyvinvointielämä. Naapurissa asuvat Emma ja Jimi, joiden rento boheemisuus tuntuu verhoavan salaisuuksia. Arvoituksellinen Naiset katsovat vastavaloon on Joel Haahtelan toinen romaani. ”Kaurismäkeläisen lakoninen dialogi, vivahteiden taju ja sävykäs kerronta osoittavat, että Haahtela on poikkeuksellisen lahjakas kirjoittaja.” – Aamulehti Haahtelan ensimmäisestä romaanista Kaksi kertaa kadonnut

Naiset katsovat vastavaloon

Kansainvälisen tason trillerissä suomalaismies imaistaan vakoilun säälimättömään maailmaan 80-luvun jaetussa Berliinissä. Max matkustaa jaettuun Berliiniin kaivellakseen menestyneen ja sittemmin alamäkeen luisuneen näyttelijäisänsä hämärää menneisyyttä. Tutkimukset johtavat rapistuneeseen palatsiin, joka seisoo konkreettisesti idän ja lännen jakolinjalla: Berliinin muuri kulkee suoraan rakennuksen lävitse. Palatsi ja sen erikoiset asukkaat suojelevat salaisuuksia, jotka osuvat suurvaltapolitiikan pimeään ytimeen. Jyrki Erran kolmas romaani Lyijyvalkoinen (2020) on voittanut Suomen dekkariseuran Vuoden johtolanka -palkinnon. Berliinin ajokoirat (2015) on tätä edeltävä teos.

Berliinin ajokoirat

Turkki valtasi Kyproksen pohjoisosan kesällä 1974. Kolme vuosikymmentä myöhemmin Kyproksen kreikkalaisesta tasavallasta tuli puolestaan EU-jäsen. Millaiset kehityskulut johtivat näihin tapahtumiin? Kuinka todennäköiseltä Kyproksen yhdistäminen näyttää tällä hetkellä? Kreikka, Turkki ja jaettu Kypros taustoittaa itäisen Välimeren alueen vaiherikasta historiaa Kreikan vapaussodasta 1820-luvulla modernin Turkin syntyyn, Kyproksen itsenäistymiseen ja 2020-luvun konflikteihin. Se tuo esille kreikkalaisten ja turkkilaisten yhteiselon kipupisteitä ja valaisee Britannian imperiumiin kuuluneen Kyproksen asemaa kansainvälisen politiikan pelinappulana. Teos on samalla tarkka analyysi moninapaistuvan maailman lainalaisuuksista ja vaihtoehdoista. Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen kamppailu, pakolais-, ilmasto- ja energiakriisit sekä sodat Ukrainassa ja Lähi-idässä näkyvät myös itäisen Välimeren todellisuudessa.

Kreikka, Turkki ja jaettu Kypros

Yllättävä ja ainoa Aatos Erkon hyväksymä elämäkerta itsestään Ministeri Aatos Erkko (1932-2012) oli vuosikymmeniä salaperäinen voimahahmo, suuri tuntematon, jonka vaikutusvallasta syntyi myyttejä. Tämä elämäkerta kuvaa millainen oli todellinen Aatos Erkko, mies myytin takana. Aatos Erkko kantoi pienestä pitäen sukuperinnön taakkaa, mutta hän halusi murtautua elämään omana itsenään, ei kohtalon sanelemana perinnönhoitajana. Millainen Erkko hänestä lopulta tuli? Lauri Karén (1927-2006) työskenteli uransa alussa Lontoossa BBC:n toimituksessa, sitten Uuden Suomen toimittajana ja kirjeenvaihtajana Lontoossa. Vuodesta 1965 lähtien Karén toimi Helsingin Sanomien ulkomaantoimittajana

Aatos Erkko

Jos arvelette tietävänne lähes kaiken M.A. Nummisesta radion, TV:n ja lehtien haastattelujen perusteella, yllätytte tämän kirjan sisällöstä. M.A. Nummisen muistelmat pääosin vuosilta 1965-1989 ovat vauhdikasta luettavaa. Ne alkavat opiskelusta Helsingin yliopistossa, mutta myös opiskelijaelämä saa kuvauksensa näillä sivuilla. M.A. Numminen kertoo tuntemistaan tangosäveltäjistä, Unto Monosesta ja Toivo Kärjestä ja myös 1960-luvun kiihkeästä väittelystä iskelmän ja klassisen musiikin kulttuurisesta arvosta. Numminen aloitti oman säveltäjän uransa loihtimalla sävelet otteisiin maailmankuulun filosofin Ludwig Wittgensteinin kirjasta Tractatus Logico-Philosophicus. Hän esitti myös elektronimusiikkia keksimällään Sähkökvartetti-laitteella. Kirjassa kerrotaan Jyväskylän Kesä -festivaalilla vuonna 1966 tapahtuneesta skandaalista, jossa M.A. Numminen ja Rauli Badding Somerjoki olivat osallisena. Runoilija Pentti Saarikoski kuului Nummisen ystäviin, ja heidän yhteisistä hetkistään kirjassa kerrotaan värikkäästi. Suomalaisen underground-kulttuurin alku ja Suomen Talvi-sota 1939-40-ryhmän performanssit kuvataan perusteellisesti. Underground Rock -LP on yhä suomirockin kulttilevy. Riemukkaan Uusrahvaanomaisen Jatsimusiikin synty ja sen myötä levy Kissa vieköön! kuvataan tavalla, josta ei ole ennen tiedetty. Samaan aikaan 1970-luvun alussa Numminen levy-yhtiö Love Recordsin nosti musiikkituottajana ystävänsä Rauli Badding Somerjoen kuuluisuuteen. Rock-musiikin rinnalla Numminen kuului suomalaisen lastenmusiikin uranuurtajiin. Ja aivan samaan aikaan hän tutustui kirjailija ja elokuvaohjaaja Jörn Donneriin, jolle hän sävelsi musiikkia tämän elokuvaan Perkele! Kuvia Suomesta. Miehet tekivät yhteisiä kepposia sekä Suomessa että Ruotsissa. Kirja tutustuttaa lukijan Nummisen valtavaan työtahtiin, joka huipentui yli 300 keikkaan vuodessa 1970-luvun lopulla. Siihen kuului myös Saksan liittotasavalta, jonka Numminen otti seuraavaksi ”valloituskohteekseen”. 1980-luvun alussa M.A. Numminen tutustui filosofi Esa Saariseen ja kuinka ollakaan, syntyi yhteinen Terässinfonia-kirja, joka herätti laajaa huomiota. Kirjassa vilahtelee tunnettuja henkilöitä yhteiskunnan huipulta.

Kaukana väijyy ystäviä

M.A. Nummisen muistelmien toinen osa, On syytä muistaa, etenee alusta asti yhtä vauhdikkaasti kuin sen edeltäjä, Kaukana väijyy ystäviä. Heti vuonna 1990 Numminen on vaimonsa kanssa Lontoossa, jossa mies osallistuu kansainväliseen seminaariin British Museumissa. Miehen 50-vuotispäivää vietetään Pariisissa. Mutta eihän Numminen olisi Numminen, jos hän malttaisi vain juhlia. Ei. Syntymäpäivänään hän on ranskalaisessa levy-yhtiössä neuvottelussa. Tässä kirjassa M.A. Numminen kuvailee, kuinka hänen esiintymisensä laajenivat yhä useampiin maihin. Saksassa hänestä tuli kulttuuripiirien suosikki. Hänen taiteellinen työnsä laajeni suuriin näyttämöteoksiin ja tyyli muuttui. Kirjoittaminen lisääntyi, ja hän loi teoksiaan myös vierailla kielillä. Ilmestyi tangoromaani, josta saksankielisenä käännöksenä tuli hitti. Se ilmestyi myös italiaksi, ja miehen tie vei Roomaan ja Venetsiaan. M.A. Nummisen runot saivat entistä suuremman aseman lavaesiintymisissä, ja niitä alettiin säestää elektronisesti. Myös toinen moderni kanava aukesi: hän osallistui musiikkivideoihin, jotka saivat kansainvälistä menestystä. Kaukana väijyy ystäviä avasi lukijoille monta tuntematonta polkua M.A. Nummisen uralta. On syytä muistaa kuvaa kiihkeää työtempoa, joka hämmästyttää tekijää itseäänkin: olenko minä tehnyt kaiken tämän?

On syytä muistaa

”Monilla kirjoilla on ollut kohtalonsa ja vaikeutensa. À la recherche du temps perdu eli Kadonnutta aikaa etsimässä on yksi niistä. Paljon olen senkin kanssa kulkenut ja kai siksi päätin kirjoittaa viimein sekä itse teossarjasta että samalla myös Marcel Proustista (1871-1922). Ajatus leimahti ja ilahdutti ja sitten kuitenkin myös hiipui. Proust teemana tuntui yhtä kaikki yllättävältä." Teos Proust on Proust lähtee liikkeelle Pariisista, jossa rahaton kirjailijan urasta haaveileva 18-vuotias Hannu Mäkelä vierailee Proustin haudalla. Tästä alkaa matka niin Proustin omaan elämään kuin tämän kirjallisuuteen ja näiden väliseen yhteyteen. Mäkelä käy läpi kirjasarjan kaikki osat tavalla, joka innostaa lukemaan itse klassikkoa ja liittää tarinaan Proustin omaan elämään liittyviä erikoisuuksia, faktatietoa ja ajatuksia siitä miksi klassikko on aina oikeassa ajassa. Ajaton. Kirja sille, joka on lukenut Proustin klassikon ja rakastaa sitä, sille, joka on aina halunnut lukea kirjan ja kaipaa inspiraatiota siihen sekä sille, joka ei saa tartuttua Proustiin mutta haluaa ymmärtää mistä Proust-ilmiössä on kysymys. Elämä on elämää, rakkaus on rakkautta, Proust on Proust. Tervetuloa matkalle aikaan, paikkaan ja ihmiseen.

Proust on Proust

Euroopan 1900-luku kaksine maailmansotineen, kansanmurhineen, kommunismeineen ja kolonialismeineen oli käsittämättömän väkivaltainen. Samalla kulttuurielämä kukoisti, raunioissa kehitettiin uraauurtavaa tiedettä ja luotiin ajankestävää taidetta. Kuinka tiivistää järjettömyydet järjelliseksi esitykseksi? Patrik Ouřednikin Europeana koostuu toisaalta laajoista kehityskaarista ja oivaltavista kiteytyksistä, toisaalta absurdeista anekdooteista. Mikä oli kaatuneen amerikkalaisen sotilaan keskipituus Normandian maihinnousussa, ja kuinka monen kilometrin jono heistä olisi muodostunut päälaet jalkapohjia vasten peräkkäin ladottuina? Europeana on samaan aikaan synkkä, vakava ja huvittava, ja se käyttää taitavasti sekä kauno- että tietokirjallisuuden keinoarsenaalia. Lajirajojen lisäksi teos rikkoo kronologian omintakeisella kerrontatekniikallaan. Reunahuomautukset ja -nostot kaikuvat taustalla ironisina iskulauseina. Europeana on sirpaleinen, toisteinen ja absurdi kuten rikki revitty Eurooppa 1900-luvulla. Teoksessa yhdistyvät kovat faktat, kokeellinen muoto, väkivaltaiset aiheet ja loisteliaat kaunokirjalliset keinot.

Europeana

Poliittisen kartan vastakkaisilla laidoilla elämäntyönsä tehneet Iiro Viinanen ja Esko Seppänen käyvät kiivaaseen keskusteluun aatteista, arvoista ja siitä, miten maa makaa. Suomen kohtalonkysymykset hahmottuvat hyvin erilaisina, kun asialla on kaksi periaatteen miestä, jotka eivät arkaile sanoa mielipidettään sen enempää historian käännekohdista kuin suomalaisesta nykymenostakaan. Terävät mielipiteet poliittisesta lähihistoriasta, ay-liikkeestä, Natosta tai EU:sta kalahtelevat vastakkain niin, että kipinät lentävät. Yhteinen sävel löytyy joskus yllättävistä paikoista. Molemmat tuomitsevat ahneuden ja nykypäivän kapitalismin kohtuuttomuuden, molemmat puhuvat luonnonsuojelun ja vihreiden arvojen puolesta, molemmat sallisivat eutanasian. Miehiä yhdistää myös sama kohtalo: molemmat ovat sairastuneet Parkinsonin tautiin. Kokemustensa koulimina sekä Viinanen että Seppänen ovat ennen kaikkea inhimillisyyden ja ihmisarvon puolustajia.

Vasen oikea, oikea vasen

Osoite on Johannes-Dick-Strasse 13 ja tehtävä kohtuullisen yksinkertainen. Pitäisi löytää mies, haastatella ja kirjoittaa tapahtuneesta eloisa kuvaus. Nuori mies saapuu tuntemattomaan kaupunkiin tehtävänään tavoittaa muuan herra Traumbach haastattelua varten. Mutta kuka tämä salaperäinen henkilö on ja miksi hän tuntuu alati pakenevan haastattelijaansa? Tehtävä osoittautuu vaikeaksi, sillä Traumbachin lisäksi kaikki muukin pakenee ja vaihtaa paikkaa. Kaupunki vaikuttaa kokoelmalta kulisseja, joissa kaikki muut osaavat liikkua paitsi päähenkilö itse. Vähitellen mysteeri nimeltä Traumbach alkaa muuttua kysymykseksi päähenkilön omasta persoonasta. Joel Haahtelan leikkisä pienoisromaani kysyy mikä on todellista ja voiko sinne koskaan löytää.

Traumbach

Otetaan suomalainen kesäpäivä, lestadiolaiset suviseurat ja sekalainen seurakunta uskovaisia, rokkareita, kauppiaita, helvetin enkeleitä ja yliopiston tutkijoita. Tulokseksi saadaan kaaos, joka tuo mieleen Raamatun vitsaukset. Tapahtumapaikalla kuplahallissa ovat mm. Panu, seurojen äänentoistosta ja sinne pystytetyn paikallisradion toiminnasta vastaavan Roadsoundin rokkimies, Leila, joka kerää paikan päällä aineistoa uskontotieteen väitöskirjaansa, legendaarinen saarnamies Leinosen pappa ja puoli sukua sekä kirkonkylän marketin omistaja Loikkanen. Ei minulta mitään puutu kertoo yhdestä päivästä historian suurimmissa seuroissa. Valtavalla lestadiolaiskokouksella on maailmannäyttelyn suureellisuus: Venetsian oopperatalon kokoinen suurteltta, painokone, paikallisradioasema, autoliike ja satelliittiyhteys Amerikkaan. Sisäkertomuksissaan romaani kuvaa myös neljän miessukupolven suhdetta uskoon, työhön ja rakkauteen. Lukijalle välittyy yllättävä kuva luterilaisuudesta ja sen herätysliikkeistä.

Ei minulta mitään puutu

Simone de Beauvoir, Hannah Arendt, Simone Weil ja Ayn Rand - Vapauden tuli on kertomus 1900-luvun vaikutusvaltaisimpien naisfilosofien ajattelusta ja elämästä. Viime vuosisadan synkimpinä hetkinä he uudistivat kirjoituksissaan ajatukset yksilön ja yhteiskunnan, miehen ja naisen, vapauden ja orjuuden sekä ihmisen ja Jumalan välisistä suhteista. Filosofien tiet vievät Stalinin Neuvostoliitosta Hollywoodiin, Hitlerin Saksasta ja miehitetystä Pariisista New Yorkiin. Ajatukset muotoutuvat yhteydessä kirjoittajiensa poikkeuksellisiin kokemuksiin radikaaleina aikalaisina, aktivisteina, pakolaisina, sopeutumattomina älyllisinä seikkailijoina. Vapauden tuli on ylistetyn Taikurien ajan itsenäinen sisarteos. Eilenberger onnistuu loihtimaan aikakauden ristiriitaiset ajatusvirtaukset värikkääksi kudokseksi, jossa filosofien teokset ja heidän dramaattiset elämänkohtalonsa valottavat toisiaan.

Vapauden tuli

Suomalainen työryhmä saapuu Venetsiaan pelastamaan palatsit veden tuhoilta. Insinööri Marrasjärvi on perussuomalainen perheenisä, asiantuntija Saraspää hienostuneempi tyylittelijä. Työryhmä saapuu kanaalien kaupunkiin sankassa sumussa, ja jättää sen lumen ja jään luomassa kaaoksessa. Mitä välissä tapahtui, jää työryhmälle epäselväksi. Palatsien sijasta Marrasjärvi onnistuu lopulta pelastamaan vain karnevaaleista pillastuneen aasin. Kulttuuriasiainneuvos Snell hukkaa punaisen langan ja Saraspää sydämensä Tuuli-sihteerille. Raittila luo oman, yllättävän Venetsiansa, missä kaupankäynti ja taide, rakkaus ja kuolema ovat yhtä. Rikoksesta ne erottaa vain kanavan poikki vedetty viiva. Suurimmat yllätykset tulevat lopussa. Silloin puheenvuoron saa Tuuli, pönäkän projektin näkymätön sihteeri.

Canal Grande

Kremlin kabinetteihin sijoittuva huikea romaani vallan syvimmästä olemuksesta. Hänet tunnettiin Kremlin velhona. Arvoituksellinen Vadim Baranov toimi vuosien ajan Venäjän hallitsijan, ”Tsaarin”, harmaana eminenssinä. Baranov oli myyttinen hahmo, eikä hänen eronsa jälkeenkään pystytty sanomaan mikä huhu hänestä piti paikkansa. Kunnes eräänä iltana Vadim itse uskoo tarinansa tämän kirjan kertojalle… Tarina vie lukijan Venäjän vallan ytimeen, jossa johdon hännystelijät ja oligarkit käyvät keskenään avointa sotaa ja missä Vadim, hallinnon luotettu takapiru muuttaa kokonaisen maan arvaamattomaksi poliittiseksi näyttämöksi. Kun hallinnon salaiset toimet käyvät yhä synkemmiksi, on Vadim valmis tekemään kaikkensa päästäkseen irti itse luomistaan vallan rakenteista. Johtotähtinään hänellä on vain vallankumouksesta selvinneen isoisänsä muisto ja lumoava, armoton Ksenia, johon hän on rakastunut. Romaanin keskushenkilön esikuvana pidetään Putinin entistä neuvonantajaa Vladislav Surkovia, jolta monet tutuiksi tulleet putinismin käsitteet ovat peräisin. Giuliano da Empoli on sveitsiläis-italialainen kirjailija ja poliittinen neuvonantaja. Hän johtaa Volta-ajatushautomoa Milanossa. Hänen edellinen kirjansa Les ingénieurs du chaos käsitteli poliittista propagandaa ja se käännettiin kahdelletoista kielelle. Kremlin velho on hänen ensimmäinen romaaninsa.

Kremlin velho

Matti Wuori oli 1900-luvun lopun merkittävin suomalainen ihmisoikeus- ja ympäristökysymyksiin keskittynyt asianajaja. Päätyönsä ohella hän toimi muun muassa kansainvälisen Greenpeacen puheenjohtajana ja sitoutumattomana europarlamentaarikkona vihreiden ryhmässä. Asianajajana hän päätyi lukuisia kertoja julkisuuteen tapauksissa, joissa oli yleensä kyse nimenomaan perus- ja ihmisoikeuksista. Wuoren pitkäaikainen ystävä Kaarlo Tuori on kirjoittanut Wuoren ajamista jutuista kirjan, jossa hän taustoittaa ja erittelee suurellekin yleisölle tuttuja oikeustapauksia, esimerkiksi Sikamessiasta, šaahimielenosoituksia, Mikkelin pamausta ja Kessiä. Kirjan punaisena lankana kulkee yhteiskuntamme muutos 1960-luvulta uuden vuosituhannen alkuun. Erityisesti se selvittää kansalaisvapauksien ja ihmisoikeuksien murtautumista oikeuskulttuuriimme ja niiden yhteentörmäystä perinnäisen yhtenäiskulttuurin kanssa. Keskeisiä teemoja ovat myös ympäristöarvojen nousu, kansalaistottelemattomuus ja julkisuus. Kirjassa on myös Wuorta esittelevä elämäkerrallinen osio. Yleistajuinen kirja tempaa mukaansa muutkin maamme lähihistoriasta kiinnostuneet kuin oikeustieteilijät ja asianajajat.

Matti Wuori

Ovatko robotit ystäviä vai vihollisia? Miksi jätteissä on tulevaisuus? Mitä pilvet kertovat meille säästä? Mitä ovat eksoplaneetat? Mitä Missä Milloin -kirjasarjasta kootut kiehtovimmat tiede ja luonto -aiheiset artikkelit tarjoavat vastaukset näihin sekä moniin muihin kysymyksiin. Kirja seuloo luotettavalla tavalla oleellisen jatkuvasta uutis- ja tietotulvasta ja tarjoaa sen lukijoille taustoitettuna ja jäsenneltynä. Kirjoittajat ovat alojensa tunnustetuimpia asiantuntijoita.

MMM sähkökirjat

MMM Tiede ja luonto

Eräs lauantai suistaa neurokirurgi Henry Perownen rauhallisen elämän raiteiltaan. Kolari, johon hän ei ole syypää, sysää hänet mukavasta keskiluokkaisesta maailmastaan vastatusten arvaamattoman, väkivaltaisen pikkurikollisen kanssa. Perowne tekee ahdistajastaan nopean diagnoosin - Huntingtonin tauti - ja kuvittelee pelastaneensa nahkansa. Mutta illalla rikollinen tovereineen tunkeutuu Perownen hienoon taloon, valmiina kostamaan nöyryyttäjälleen kaikin tavoin.

Lauantai

Suuri humaani romaani menneisyyden ja nykyisyyden keskinäisestä vuoropuhelusta Elokuisena alkuiltana vuonna 1947 nuori mies astuu junasta aloittaakseen uuden elämän. Hän on selvinnyt Auschwitzista ja päätynyt Ruotsiin, pieneen kaupunkiin jossa on kuorma-autotehdas. Samassa kaupungissa hänen pieni poikansa Göran lausuu pari vuotta myöhemmin ensimmäiset sanansa ja tekee maailmasta omansa. Göran Rosenbergin valloittava romaani kiertyy koko Euroopan menneisyyden ja yhden suvun muistin ympärille. Rosenberg seuraa kirjassa isänsä jalanjälkiä kuvaten taitavasti sitä, miten valoisa oli sodanjälkeinen taivaanranta - ja miten pian Lódzin ja Auschwitzin varjot löysivät tiensä myös uuteen elämään.

Lyhyt pysähdys matkalla  Auschwitzista

Aamu-uninen lintobongari on täällä taas! Hän kertoo uusista lintuhavainnoistaan globaalin pandemian kurittaman vuoden aikana, jota leimaa ilmastokriisi. Tammikuussa hän bongaa taviokuurnan ja kanahaukan, joulukuussa viimeiset havainnot ovat lapasotka ja hömötiainen. Lintubongari näkee tavallisia ja vähemmän tavallisia lajeja ja yllättyy yhä uudestaan lintujen monimuotoisuudesta. Hän kertoo onnen tunteestaan nähdessään lapinpöllön aamunkajossa. Hän myös paljastaa lempilintunsa. Lintubongari kamppailee yhä riippuvuutensa kanssa. Tila ei ole kohentunut: hän on valokuvauksen syövereissä, vastoin aiempaa lupaustaan olla hankkimatta kameraa. Aamu-unisen lintubongarin vuosi on kertomus lintumiehen ja luonnon välisestä suhteesta. Lars Sund nostaa esiin luonnon ihmeitä mutta samalla varoittaa meitä uskomasta, että kaikki jatkuisi kuin ennen. Hälytysmerkit kasvavat, ja lämpöä seuraa kylmä hiki.

Aamu-unisen lintubongarin vuosi

Palkitun tietokirjailijan vangitseva kuvaus pienten ihmisten tuhosta ja kansakunnan mukaansa tempaisseen huuman karusta lopusta. Kolmas valtakunta romahtaa, Hitler tekee itsemurhan bunkkerissaan ja kaikkialle Saksaan leviää itsemurha-aalto, joka tempaisee mukaansa tuhansia naisia, miehiä ja lapsia. Kokonaisia perheitä kuolee, vanhemmat surmaavat lapsiaan. Vuosikymmenien ajan historiankirjoitus vaikeni tuhansien saksalaisten ratkaisusta, vaikka itsemurha-aalto haavoitti myös seuraavia sukupolvia. ”Loppu on käsillä, lapseni. Lupaa minulle, että ammut itsesi, muuten en saa hetken rauhaa.”

Lupaathan tappaa itsesi

Britannia erosi EU:sta. Mutta miten Suomi eroaa Britanniasta? Brexit, Britannian päätös hylätä pitkäaikainen EU-jäsenyytensä, on eräs tämän vuosisadan erikoisimmista poliittisista kehityskuluista. Suomalaisesta näkökulmasta se tuntuu lähes käsittämättömältä: täällä EU:ta pitää hyvänä asiana kansalaisten suuri enemmistö, eikä jäsenyyttä uhkaa juuri mikään. Tommi Uschanovin teos on ensimmäinen Suomessa kirjoitettu kirjan mittainen analyysi brexitistä. Se tuo näkyviin, millaiset syvät kulttuuriset ja historialliset tekijät ovat Britannian aluksi järjettömältä tuntuvan ratkaisun taustalla, ja millaisia kiinnostavia puolia asiasta on toistaiseksi jäänyt pimentoon. Samalla kirja kysyy, minkä nimenomaan Suomessa täytyisi olla toisin, jotta brexitin kaltainen poliittinen haksahdus voisi olla mahdollinen myös täällä. Ovatko britit jotenkin ajattelemattomampia kuin suomalaiset, vai onko kyse vain siitä, että Suomen poliittinen järjestelmä suojelee paremmin kansaa sen omalta harkitsemattomuudelta?

Onko Brexit totuus Suomesta?

Kokenut toimittaja sukeltaa syvälle kansan rakastaman runon ruhtinaan sisimpään, elämään ja kohtaloon. Tabermann kirjoitti rakkaudesta 40 vuodessa noin 80 kirjaa, ja niitä on myyty enemmän kuin kenenkään toisen suomalaisen runoteoksia. Juha Numminen kertoo kymmeniin haastatteluihin pohjaten tarinan miehestä, joka on sanoittanut suomalaisten mykät tunteet ja lumonnut lukijat, mutta jäänyt vaille virallisen kulttuuri-Suomen tunnustusta.

Lähikuvassa-sarja

Lähikuvassa Tommy Tabermann

Mitä on suomalainen olutkulttuuri ja mikä on sen historia? Millaisia olivat oluen valmistuksen ja nauttimisen tavat ennen ja nyt? Entä miltä näyttävät oluen markkinointi, kauppa, valistustyö ja olutaiheiset tarinat? Suomalaisen olutkulttuurin jäljillä keskittyy tarkastelemaan olutkulttuurin kehitystä 1990-luvulta alkaen, kun yhden olutmerkin keskiolutbaarien ja tiukan kontrollin aika päättyi. Tilalle alkoivat nousta keskiluokan suosimat suuren valikoiman ravintolat sekä pienpanimot. Suhtautuminen olueen on nyt vapaampaa ja myönteisempää kuin ikinä ennen. Samalla olutkulttuuri kantaa kauas historiaan. Olut on vuosituhansia vanha perinnejuoma, ja kansanrunoutemme kertoo oluen synnystä ja huppeloitsemisesta sen voimin. Millaista olut oli, mistä saatiin vaikutteita ja kenellä oli varaa nauttia olutta? Historian lisäksi kirja antaa osviittaa maistamiseen ja valintoihin. Kalevi Leppänen on edistänyt suomalaista olutkulttuuria monessa roolissa: kouluttajana, Suomen Olutseuran toiminnanjohtajana sekä ravintoloitsijana.

Suomalaisen olutkulttuurin jäljillä

Miten onni voidaan saavuttaa? Mitä laki ja raha ovat? Mistä vieraskammo kumpuaa? Entä miksi maailmahistorian rikkaimmassa yhteiskunnassa ei voida nykyistä paremmin, ja miksi teemme elämästämme vaikeampaa kuin se on? Risto Heiskalan persoonallisella otteella laatima ABC-kirja koostuu aakkosten mukaan jäsentyneistä pienimuotoisista esseistä, joiden aiheet liikkuvat amnesiasta ökyrikkaisiin ja byrokratiasta Äiti Maahan. Aiheina ovat myös muun muassa maahanmuutto ja verotus. Näitä kinaan kutsuvia teemoja tärkeämpi on kuitenkin ajatus olemassaolon rauhoittamisesta ja kilpailuyhteiskunnan purkamisesta. Sivistävää viihdettä tarjoava ABC-kirja on myös keskustelupuheenvuoro siitä, mikä elämässä on tärkeää. Lisäpohdittavaa teoksessa tarjoavat numerot nollasta äärettömään.

ABC-kirja

Kiehtova tietopaketti kokoaa mielenkiintoisimmat historia-aiheiset artikkelit vuosien varrelta Mitä Missä Milloin -kirjasarjasta. MMM Historiassa astellaan 1600-luvun Turkuun, käsitellään Englannin kuninkaallisten dramaattisia vaiheita sekä kerrotaan, miten antiikin Roomassa nukuttiin. Kirja seuloo luotettavalla tavalla oleellisen jatkuvasta uutis- ja tietotulvasta ja tarjoaa sen lukijoille taustoitettuna ja jäsenneltynä. Kirjoittajat ovat alojensa tunnustetuimpia asiantuntijoita.

MMM Historia

relevance|desc

publishdate|desc

publishdate|asc

rating|desc

title|asc

author_lastname|asc

BookBeat tarjoaa pääsyn tuhansiin äänikirjoihin suoraan matkapuhelimellasi. Löydä seuraava suosikkisi selaamalla top-luetteloitamme ja -kategorioitamme.

Pidätkö kirjojen lukemisesta? Löydä tuhansia e-kirjoja BookBeatista. Valitse eri tyylilajeista, kuten bestsellerit, rikos, romantiikka, tietokirjallisuus ja paljon muuta!

Pääset puhelimellasi käsiksi tuhansiin e-kirjoihin. Selaa ja löydä seuraava suosikkikirjasi jo tänään!

Kirjahyllyssämme - Äänikirjat

BookBeatin avulla voit nauttia yli miljoonasta e- ja äänikirjasta matkapuhelimella sekä tabletilla. Kokeile maksutta!

Kokeile BookBeatin äänikirjoja ja e-kirjoja maksutta!

Ellet ole seikkailulla, on parempi rekisteröityä {countryLanguage} verkkosivustolla.

Voit selata ja löytää suosituimpia kirjailijoita ja kirjoja BookBeat-sovelluksessa tällä sivulla. Meillä on loistava valikoima erilaisia kirjailijoita ja genrejä. Tämä lista innostaa sinua varmasti moneen kuuntelu- ja lukuhetkeen sovelluksessa.

{AuthorName} kirjat - BookBeat

{NarratorName} kertojana - BookBeat

Oletko etsimässä uutta suosikkilukijaasi vai onko sinulla jo suosikki, jota haluat kuunnella vielä enemmän? Nyt se on helppoa! Olemme koonneet kaikki suosituimmat lukijat ja heidän lukemansa kirjat tänne.

Haku - BookBeat

Kirjan nimi

Henkilö tiskaamassa ja kuuntelemassa BookBeatia kuulokkeilla.

Lukija

Tuomas Nevanlinna

Aloita BookBeat-tilaus jo tänään

Tietoa meistä

Seuraa meitä

Apua ja yhteystiedot

Tiedot

BookBeat

Lataa BookBeat