Näyttelijä katsoo naamioiden taakse Antti Reinin esikoisteos tarjoaa näynomaisia välähdyksiä ihmisistä ja muusta olevaisesta huomioiden ja valintojen hetkellä. Monologin, proosarunon ja novellin muotoon taipuvat tekstit tarkastelevat kohteitaan yhtä aikaa mikroskoopin ja kaukoputken lävitse, usein unen ja mielikuvituksen selvänäköisellä kielellä. Filosofinen pohdinta ja kahvinkeitto, minän hajoaminen ja eheytyminen, arki ja absurdi rinnastuvat ja vaihtavat paikkaa. Kaikki on iloisesti sekaisin ja selvää – kuten elämä itse. ”Jos tässä nyt itselleen olisi jollakin lailla totta, niin se riittäisi minulle mainiosti.”

Neljätoistanollakuus

Tarvitseeko muutosta etsiä, vai pitäisikö sen vain antaa tapahtua? Kaiken taakseen jättänyt Samuel saapuu töiden toivossa La Ciudadiin, dekadenttiin merenrantakaupunkiin, mukanaan vain yksi puhelinnumero. Hän kulkee pölyisiä, autioita katuja, kunnes näkee sankan savun kohoavan keskustorilta. Piileekö savupatsaan alkulähteillä avain hänen kaipaamaansa muutokseen, tie uuteen elämään? Antti Reinin ensimmäinen romaani on toisiaan risteävien kohtaloiden huimaava pyörre, jossa elämänkolhimat ajelehtijat, sisällissodan selviytyjät ja rakkautensa menettäneet etsivät itseään, toisiaan ja elämän syvintä olemusta valojen ja varjojen kaupungissa.

La Ciudad

"Koko planeetta ei ollut synnyttänyt isääni jännittävämpää miestä." Joonatan saa puhelun Pohjois-Karjalaan: isoäiti vetelee viimeisiään. Joonatan pakkaa autoon isänsä sotakypärän ja ajaa isoäidin luo Töölöön. Isoäiti luulee poikansa Mikon saapuneen. Joonatan muistuttaa Mikon kuolleen ja kysyy, mitä isoäiti muistaa pojastaan. Isoäiti ei halua muistella. Joonatan alkaa tutkia ja kirjoittaa omaa ihmeellistä elämäntarinaansa. Lopputulos on karnevalistisen hurjasti elämää sykkivä sekä samaan aikaan sielua ravistavan traaginen kertomus. Joonatan Tolan esikoisromaani isästä on kaunokirjallinen sähköisku suoraan aivoihin. "Loistava esikoisromaani" - Turun Sanomat

Punainen planeetta

Antti Reini avaa romaanissaan tietään Kallion kujilta monipuoliseksi taiteilijaksi. Antti Reini kasvoi yksinhuoltajaäidin poikana 1970-luvun Kallion kovilla kaduilla ja bändikämpillä. Nuoruudessaan hän reissasi ympäri Eurooppaa ja etsi pitkään itseään, myös kadun varjoisalta puolelta Tukholman lähiöissä. Kaunokirjallinen, tumman huumorin sävyttämä, vapaana virtaava romaani näyttää maailman Reinin silmin ja kertoo, kuinka kapinoiva oman tiensä kulkija löysi tarkoituksensa näyttelijänä, kirjailijana, lauluntekijänä ja muusikkona.

Sunnuntai

Mitä nainen on valmis tekemään, kun hänen rakastamansa mies pettää hänet? Medeia on barbaarinainen, jonka kanssa kreikkalainen Iason on perustanut perheen ja hankkinut lapsia. Kun Iason päättää naida kreikkalaisen prinsessa Glauken, Medeian raivolla ja pettymyksellä ei ole rajoja. Medeia päättää kostaa – ja tämä kosto tulee olemaan vertaansa vailla. Mutta milloin kostonhimo menee liian pitkälle? Lisääkö Medeia lopulta vain omaa kärsimystään? Medeia on klassinen kreikkalainen tragedia. Sen kantaesitys oli vuonna 431 eaa. Euripdes (480 eaa–406 eaa) eli antiikin Kreikassa ja kirjoitti tragedianäytelmiä. Hän on yksi tunnetuimpia antiikin kreikkalaiskirjailijoita. Hänet muistetaan erityisesti näytelmistä Medeia ja Troijan naiset.

Medeia

Elokuvallinen romaani nykypäivän Helsingistä, yhteiskunnan katveista ja kivuliaista valinnoista. Taksiyrittäjä Daniel pestaa firmaansa vankilasta vasta vapautuneen miehen. Jarkko on päättänyt elää kaidalla tiellä, mutta menneisyys ei päästä hänestä irti. Jarkko päätyy osaksi alamaailman verkostojen välienselvittelyä, ja tapahtumaketjun vaikutukset yltävät aina lähiössä kasvaneen 11-vuotiaan Timin lähipiiriin asti. Elämän sattumanvaraisuuden ja arjen hauraan kauneuden keskellä he kaikki joutuvat kohtaamaan inhimillisyytensä rajat. Kaunis mahdottomuus on Kallion kaduilla kasvaneen Antti Reinin kolmas romaani.

Kaunis mahdottomuus

Koskettava, röyhkeä, näkemyksellinen ja hauska romaani perheestä, pituushypystä ja kirjoittamisesta. Romaani kilpailusta ja kohtuuttomista tavoitteista. Tämä on asian vaatimalla vakavuudella kirjoitettu koominen romaani isästä, pojasta ja pituushypystä. Tämä on romaani äidistä, lapsista ja kirjoittamisesta. Poikansa vuoksi isä ponnistaa, ja isänsä vuoksi poika, niin pitkälle kuin suomalainen raskasmielisyys, ruotsalainen kepeys, puolalaiset pillerit ja maailman ainoa hyppylinko heidät paiskaa. Ja vaikka kenttä vaihtuu kellariin, vaikka nousu päättyy putoamiseen, vaikka huoltoasemanmyyjästä tulee menestyskirjailija, kahta Kivet eivät vaihda. Perhettä ja piikkareita. Ne on ommeltu joustomuovista, nahasta, ihosta ja niitä vahvemmista, vihasta ja rakkaudesta.

700 grammaa

Finlandia-palkinnon voittaja 2002 Romaani kertoo Matti Virtasen unelmasta, omasta talosta. Tarina siitä, kuinka kalliiksi voi käydä pakkomielle helsinkiläisellä pientaloalueella. Matti Virtanen on kotirintamamies. Hän kuuluu kotitöissä, ruoanlaitossa ja vaipanvaihdossa tasa-arvoisen mieskuntonsa osoittaneeseen sukupolveen, joka ei ole koskaan sotinut. Vaimon mielestä hän on nössö kokkaaja, kunnianhimoton luuseri, jonka pitäisi "mennä siitä johonkin haisemasta", liittyä miesporukkaan, johonkin rintamaan. Yksi nyrkinisku erottaa Matin perheestään. Vaimo ottaa mukaansa lapsen ja lähtee. Mies, joka on luopunut unelmista ja haaveista ja jonka elämänsisältönä on ollut varastomiehen paikan säilyttäminen, makaronilaatikon ja pullataikinan onnistuminen ja vaimon ja tyttären tyytyväisenä pitäminen, huomaa olevansa tyhjän päällä. Matti päättää saada perheensä takaisin hankkimalla talon, oman kodin, punaisen tuvan. Omassa talossa asuu onnellinen perhe, ristiriitoja ja vaikeuksia ei ole, rauha, tasapaino ja ikuinen kesä vallitsee kuin aamiaismuromainoksessa. Päämääränsä saavuttaakseen Matti on valmis äärimmäisiin tekoihin. Hän päättää hankkia tarvittavat rahat - keinolla millä hyvänsä. Hän haluaa perheelleen täydellisen, "ainoan oikean" talon ja sellaisen hän myös hankkii. Matista tulee fanaatikko, hän ajautuu askeesin ja kaikki Suur-Helsingin omakotitaloalueet kiertävän lenkkipolun kautta harmaasta arjesta omalle harmaalle alueelleen, omaan todellisuuteensa, jota hän hallitsee ja jossa hän voittaa. Vastaantulevat pientalojen valvojat - kiinteistövälittäjät ja nurmikkojaan kunnostavat, savuavien kaasugrillien taakse piiloutuvat talonomistajat - kohtaavat pakkomielteen riivaaman miehen, joka uhkaa lainarahalla maksettua elämää. Tarina ajautuu väistämättömään tragikoomiseen loppuunsa. Matti saavuttaa unelmansa, mutta yksin. Side todellisuuden ja Matin oman todellisuuden välillä on katkennut. Yksi Helsingin Sanomien lukijoiden 2000-luvun suosikeista

Juoksuhaudantie

Tapahtuu se, mitä kesäisin tapahtuu: nuori mies ja nainen kohtaavat. Mies osaa pidättää hengitystä ja puhetta, nainen tahtoo enemmän kuin voi saada. He muodostavat perheen, koska niin kuuluu tehdä. Syntyy lapsia, jotka eivät saa kasvaa aikuisiksi. Nuorella miehellä on sisko, hyvä ihminen, jonka kohtalon sanelee rakkaus Adolf Hitleriin. Alkaa sota, joka ei pääty rauhaan. He käyvät sitä kaikki, elämänsä loppuun saakka. Liitto on tragikoominen romaani ihmisistä, joiden unelmia ja vaatimuksia elämä ei ota huomioon. Se on tarina ihmisistä, jotka vahingossa urheina ja tietämättään sitkeinä selviävät yhdestä sodasta vain kohdatakseen seuraavan. He sopeutuvat, luopuvat ja selviytyvät, toistensa avulla ja toisistaan huolimatta. Liitto on suuri tarina pienistä ihmisistä. Se naurattaa ja itkettää, on armoton ja armelias - yhtä kohtuuton kuin elämä itse. Tuomas Kyrö on syntynyt vuonna 1974. Liitto on hänen kolmas romaaninsa. Tämän ilmestyessä Kyrö asuu puolisonsa ja tyttärensä kanssa Eeva Joenpellon testamenttaamassa kirjailijakodissa Lohjan Sammatissa sen ensimmäisenä stipendiaattina. Äänikirjan kertojat ovat näyttelijät Päivi Akonpelto ja Veikko Honkanen.

Liitto

Tuomas Kyrön varhainen romaanihelmi. Häviäjien maassa kasvaa poika, joka ei aio koskaan hävitä. Benjamin Kivi on kertomus miehestä, jolla on selkeä päämäärä: elämän voittaminen. Punavangin poika taistelee nokkeluudella ja häikäilemättömyydellä tiensä liike-elämän ja yhteiskunnan huipulle, mutta laskeutuu rakkauden vuoksi alas. Benjamin Kivi kuljettaa lukijan läpi elämänsä ja erään pohjoisen maan 1900-luvun. Lopulta jäljellä on vanha mies ja yksi kysymys: kumpi voitti, elämä vai Benjamin Kivi.

Benjamin Kivi

Taide ja tolkku on kokoelma kirjailija Tuomas Kyrön kolumneja, sarjakuvia ja novelleja. Pysäyttäviä hetkiä ja näkemyksiä yhden istunnon mittaisina kerta-annoksina. Ahmiakin saa. Kokoelman tekstit ja piirrokset ovat syntyneet "rahasta, vihasta ja rakkaudesta". Kolumneissa isotkin asiat tiivistyvät muutamaan sivuun: kotityöt, kirjallisuuskritiikki, Paavo Väyrynen, Mötley Crüe, syntymä ja kuolema. Pilakuvissa Läskipää pudottelee ihmisiä ja ilmiöitä jalustaltaan lähemmäksi maanpintaa. Novelleissaan Kyrö jatkaa kansallisen kertomuksen uudelleenkokoamista. Kekkosen suksentekijä, lopullisesti eksyvä suunnistaja, jatkosodanaikainen naisjalkapalloilija... Ääneen päästetyt itsenäisen Suomen urhot eivät voita olympialaisissa, mutta itsensä he voittavat varmasti. Tuomas Kyrö havainnoi, osallistuu, moittii, kiittää ja näkee. Humoristisesti, ironisoiden, eikä vähiten itseään. Täysin vakavissaan, täysin leikillään. 

Taide ja tolkku

40 tapaa pahoittaa mielensä! "Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun aurinko paistoi." Maailma muuttuu, mielensäpahoittaja ei. Suositusta radio-ohjelmasta tutun oikeamielisen vanhuksen purkaukset naurattavat ja koskettavat. Mielensäpahoittaja on 80-vuotias oikeamielinen suomalaismies, joka ehdottaa ystävänpäivän tilalle Pitäydytään omissa asioissa - päivää ja vastustaa moottoritietä, koska "routavaurio on luontainen nopeusrajoitus". Jouluna kinkun sijaan tarjottu kalkkuna pahoittaa miehen mielen perin pohjin. Onneksi parhaat asiat pysyvät: hanurimusiikki ja Kuusikodissa vuodeosastolla makaavan vaimon kämmen omassa kämmenessä. Tuomas Kyrö on antanut totisuudessaan hauskan, liioittelevan ja liikuttavan äänen sukupolvelle, joka teki eikä analysoinut. Se on järjen ja jäärän ääni. Ja se on suomalaisten mieleen.

Mielensäpahoittaja

Nuoren kirjoittajan absurdi lyhytproosakokoelma naurattaa terävillä huomioillaan ja inhimillisellä lämmöllään. Runeberg-palkintoehdokas 2010! Apatosauruksen maa on paikka, jossa kartat valehtelevat ja navigaattorit tilttaavat. Siellä vahtimestari joutuu tekemään tuttavuutta muurahaistilataiteen ja rustiikkia metsästävä antiikkikauppias ostos-tv-rojun alle hautautuneen perheen kanssa. Siellä leivotaan elinvoimakakku ja tapetaan sapelihammastiikereitä mahdollisimman äänettömästi, ettei vauva herää. Absurdi lyhytproosakokoelma ylittää naurattamisen rajat terävillä huomioillaan ja inhimillisellä lämmöllään.

Apatosauruksen maa

Hjalmar Jansson on luuseri menestyjien keskuudessa. Elämä sotalesken poikana Helsingissä ja kapea leipä ovat esteitä Hjalmarin sosiaaliselle nousulle. Lapsuudentoveri Börje menestyy pankkiirina, järjestää Hjalmarille työn pankkivirkailijana ja tarjoaa asunnon. Vuokra on kohtuullinen, mutta hinta ystävyydestä kallis. Yksin jäätyään Hjalmar löytää sukunsa menneisyydestä haaveisiin johdattelevia juonenpätkiä. Niiden varaan Hjalmar sepittää itselleen uuden elämän. Hjalmar on romaani röyhkeistä etujoukoista ja hiljaisesta häntäpäästä, hilpeistä kuvitelmista ja masentavasta totuudesta, lankatuista kengistä ja kuraisista lenkkareista. Se hyödyntää tyylin ja tunteiden skaalaa farssista liikuttaviin ihmiskuviin.

Hjalmar

Vinon kummallisia kertomuksia Lapin kairoilta ja Etelä-Suomen hupenevilta erämaalämpäreiltä. Nuorgamin Alkon tuho tuo suomalaisen eräperinteen tähän päivään parhaiden korpikirjailijoiden hengessä. Vinon kummalliset kertomukset Lapin kairoilta ja Etelä-Suomen hupenevilta erämaalämpäreiltä naurattavat, mutta kertovat myös kaiholla maailmasta, jonka olemme menettämässä ahneudelle ja modernin elämän mukavuuksille. Mikko-Pekka Heikkisen tarinoissa törmäämme muun muassa Kutturan gangstaan, Arkadiankadun karhuun, sopulibunkkeriin Utsjoella, näkymättömään mieheen Kainuussa, Lemmenjoen kullankaivajiin Mauri Pekkarisen pakeilla sekä Saimaalla soutelevaan Saatanaan.

Nuorgamin Alkon tuho - ja muutama erätarina

105 kunnian päivää  - liittolaisina vain lumi ja pakkanenErkki Palolammen (1908 1991) Kollaa kestää on legendaarinen kuvaus talvisodan Kollaanjoen taisteluista. Teos ilmestyi alun perin vuonna 1940. Kollaan rintamalla valistusupseerina toimineen Palolammen romaani on yhä vertaansa vailla oleva tilinteko suomalaisten korpisoturien peräänantamattomuudesta ankaran vihollisylivoiman edessä.

Kollaa kestää

Konsta Pylkkänen rekisteröi penkin alta ryömivän torakan, mutta havainnoi yhtä lailla mahtavia kansojen liikkeitä, avaruutta ja sen taivaankappaleita. Lentuan rannoille on tullut etelästä tieteenharjoittajia, jotka värväävät Konsta Pylkkäsen apumiehekseen. "Lisenssien" puuhat suoheinien ja rantasipin mahanesteiden kimpussa tuntuvat metsien miehestä salamyhkäisiltä, mutta ennen pitkää retkikumppanusten välille syntyy reilu ystävyys luonnontieteiden hengessä. Veikko Huovisen (1927-2009) luoman Konsta Pylkkäsen kuuluisat siniset ajatukset ovat edelleen omaperäisiä ja jäljittelemättömiä.

Havukka-ahon ajattelija

Reidar Särestöniemen räiskyvä elämäntarina. Rosa Liksomin karnevalistinen kynä piirtää Lapin suuresta taidemaalarista kuvan, jonka vahvat värit voisivat olla peräisin hänen omasta taulustaan. Reitari (2002) on värikäs romaani taidemaalari Reidar Särestöniemen (1925–1981) elämästä. Lapsuudessa taiteilijan äiti laulaa virsiä, isä Kansainvälistä. Nuori Reitari pakoilee töitä ja tarkkailee värisävyjä, opiskelee Leningradissa ja matkustelee kuin pirun ajamana ympäri maailmaa. Hänestä kehittyy taidemaailman kummastus, jonka luona vierailevat Kekkonen, Mukka, Paasilinna, Palsa ja Polttila. Rosa Liksomin käyttämä peräpohjan murre tavoittaa legendaksi haalistuneen taiteilijan elävänä, kakissa elämän sävyissä. Rosa Liksom (s. 1958) on monipuolinen kirjailija ja kuvataiteilija. Hän loi ensimmäisillä novellikokoelmillaan lyhytproosan käsitteen. Hän on kirjoittanut myös romaaneja, joista Hytti nro 6 (2011) voitti kirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Liksomin tuotantoon kuuluu lisäksi sarjakuvia, elokuvia, näytelmiä ja lastenkirjoja. Hänen teoksiaan on käännetty kymmenille kielille.

Reitari

Veikko Huovinen (1927–2009) oli lempeän pirullinen humoristi, joka kirjoitti Veitikan (1971) ohella historian suurista viiksiniekoista myös teokset Joe-setä (1988) ja Pietari Suuri hatun polki (1995). A. Hitlerin elämä ja toiminta ”Tutkiessani Hitlerin arvoitusta olen ihmetellyt, miksei kukaan humoristi ole tehnyt tästä maailmanhistorian ehkä ovelimmasta veijarista kirjaa.” Veitikka on dokumentaarinen tutkielma maailmanhistorian viekkaimmasta huiputtajasta, jonka seuraajia liikkuu yhä joukossamme. Mustanpuhuvan diktaattorin elämä ja teot saavat Veikko Huovisen käsissä nerokkaan tulkinnan, joka huumorillaan riisuu aseet kaikilta tuleviltakin hirmuhallitsijoilta.

Veitikka

Satiirin säilällä selvää jälkeä Rauhanpiippu on hämmentävä, mielikuvituksellinen ja älykäs satiiri Nefortan valtiosta sodan kurimuksessa, filosofi Petro Pacpiposta ja hänen kumppanistaan, kersantti Milita Fortosta joka puolestaan rakastaa sodan kohtalokasta teatteria. Veikko Huovinen oli viimeiseen saakka vastahakoinen asettamaan teoksiaan paremmuusjärjestykseen, mutta Rauhanpiippuun hän sanoi olevansa tyytyväinen. "Rauhanpiippu on tuimin ja totisin mielin kirjoitettu vastalause sodalle, mutta kun kirjoittajan on kaikesta huolimatta ollut humoristi ja satiirikko, on tuo vastalause myös mitä riemullisin asiakirja. Ajatuksia ja keskustelua herättävä, samalla kertaa vakava ja riemullinen romaani, kaiken kaikkiaan merkillinen kirja." - Alpo Routasuo, Maaseudun tulevaisuus Äänikirja on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1987. Veikko Huovinen (Simo 1927 - Sotkamo 2009) kirjoitti liki 40 teosta. Koko kansan ajattelija ja humoristi hänestä tuli varhaisteoksensa, Havukka-ahon ajattelijan myötä. Huovinen ehti toimia metsänhoitajana ennen kuin jättäytyi vapaaksi kirjailijaksi Rauhanpiipun ilmestymisvuonna 1956.

Rauhanpiippu

Unohtumaton tarina kaikkien aikojen ylivertaisimmasta urheilusankarista, Suomea ja Kainalniemen Hikeä edustavasta Elmosta. Huikeassa urheiluselostusten parodiassa Elmo hallitsee syöksylaskun, hiihdon, pika- ja kaunoluistelun, juoksun lyhyet ja pitkät matkat.

Elmo

Valitut kertomukset sisältää Juhani Peltosen (1941-1998), alakulon mestarin, vaikuttavimpia novelleja hänen koko kirjailijanuransa ajalta kokoelmista Vedenalainen melodia (1965), The End (1976), Islanninhevosia, rakkaani (1988) ja Puisto jouluksi (1990). Valitut kertomukset luonnehtivat hyvin Peltosen tuotantoa, jossa yhdistyvät melankolia ja kekseliäs kielellinen komiikka. "Elämä on täynnä irrallisia yksityiskohtia, joita unet, tuska ja kaipuu mielivaltaisesti liittävät toisiinsa. Mutta en kaipaa järkeä, vaadin tunnetta ja mielikuvitusta tähän kaaokseen."- Juhani Peltonen novellikokoelmassaan The End

Valitut kertomukset

Nuori Elli menee naimisiin pastori Mikko Aarnion kanssa. Päätös ei perustu romantiikkaan tai sydämessä kuohuvaan rakkauteen, vaan käytännön syihin ja äidin kehotuksiin. 1800-luvulla naisen kun on turvattava tulevaisuutensa hyvillä naimakaupoilla eikä vatvoa päätöstään liian pitkään. Viisi vuotta avioelämää pastorin käsipuolessa alkaa jo kyllästyttää Elliä. Toki Mikko on hyväntahtoinen ja mukava mies, mutta hän ei Elliä millään tasolla sävähdytä. Täysin toisenlaiset tuntemukset tulvivat Ellin sydämeen, kun kesäksi pitäjään saapuu maisterismies Olavi, johon Elli on ollut aikaisemmin rakastunut. Kuinka pitkään Elli kestää Olavin mukanaan tuomaa jännitettä? Papin rouva on yksi suomalaisen kirjallisuuden mestariteoksista ja psykologisen kuvauksen klassikko. Kirja on jatkoa Juhani Ahon aikaisemmalle romaanille Papin tytär. Juhani Aho (1861–1921) oli ensimmäinen suomalainen kirjailija, joka elätti itsensä kirjoittamalla. Hän kehitti myös aktiivisesti suomalaista kirjakieltä. Ahon tunnetuimpia teoksia ovat ”Papin rouva”, ”Rautatie” ja ”Helsinkiin”. Lisäksi Aho tunnetaan lyhyistä kertomuksista eli lastuista, jotka saavuttivat nopeasti lukijoiden suosion.

Suomalaisia klassikoita

Papin rouva

Juhani Ahon psykologinen mestariteos 1800-luvun naisen roolin ahtaudesta ja vaihtoehtojen vähyydestä. Maalaispappilan tytär Elli on vilkas ja haaveiluun taipuvainen lapsi, josta äiti ja isä haluavat kasvattaa kiltin ja mukautuvaisen tytön. Ellin maailma alkaa avartua, kun hän pääsee kaupunkiin kouluun. Lukujen loputtua odottaa kuitenkin paluu pappilaan ikääntyvien vanhempien luokse. Eräänä kesänä pappilaan saapuu maisteri, josta on määrä tulla pappilan uusi isäntä. Maisteri kosii Elliä, mutta saa hylkäävän vastauksen. Elli rakastuukin maisterin ystävään, vapaasta elämästä pitävään Olavi Kalmiin. Ellin haaveet rakkausavioliitosta eivät kuitenkaan käy yksiin pappi-isän suunnitelmien kanssa. Papin tytär (1885) on suomalaisen realismin merkkiteos, joka kuvaa aikansa nuoren naisen subjektiivista kokemusta tarkasti ja kaunistelematta. Ahon upea kerronta puhaltaa hengen kaikkiin kirjan hahmoihin. Ellin tarina jatkuu Ahon romaanissa Papin rouva. Juhani Aho (1861–1921) nousi jo elinaikanaan merkittävimpien suomalaisten kirjailijoiden joukkoon. Aho oli monipuolinen kirjailija, joka kehitti myös aktiivisesti suomalaista kirjakieltä. Ahon tunnetuimpiin teoksiin lukeutuvat Papin rouva, Rautatie ja Helsinkiin. Lisäksi Aho tunnetaan novelleistaan, joita hän nimitti lastuiksi.

Papin tytär

RAKKAUDESTA TOIPUVA MIES, VILISEVÄ PARIISI Yksin kuuluu impressionistisen tyylinsä kirkkaudessa Juhani Ahon kestävimpään tuotantoon. Romaanissa sykkii maailmannäyttelyään juhliva, puuhakas, äänekäs Pariisi. Pyörryttävän korkean, vastavalmistuneen Eiffelin tornin juurella kiertelee uppo-outona nuori suomalaismies toivoen mielelleen rauhaa kotimaassa kokemaltaan rakkaudenpettymykseltä. Vaikka Yksin-romaania vuonna 1890 syytettiin säädyttömyydestä, voimme tänä päivänä todeta sen olevan ujon rakkauden ja melankoliaksi laajenevan ikävän kuvauksena kirjallisuudessamme ylittämätön. Kööpenhaminalainen Dagbladet kirjoitti: ”Yksin on hieno, pieni taideteos, psykologisesti tosi, täynnä mainioita huomioita ja hyvin omalaatuista elegistä tunnelmaa.”

Yksin

Finlandia-voittaja 2011! Rosa Liksomin huikea kertomus matkasta asioiden ytimeen, suljetun maan sielunelämään ja tytön omaan sisimpään. Itä on itä ja länsi on länsi, on tyttö ja tytöllä on unelma. On Neuvostoliitto, sen kulahtanut ja absurdi todellisuus, lannistetut mutta kekseliäät ihmiset, korruptio ja tyly lähihistoria. On Siperian juna, junassa hytti ja tytön matkakumppanina venäläinen mies. Ohi vilahtavat toistensa kaltaiset kaupungit ja pystyyn mätänevät tehtaat, kaduilla lainehtivat joet ja myrkytetyt metsät. Tähdet kolisevat jääkuutioina vihreällä taivaalla ja räkäinen kissa naukaisee yössä. Rosa Liksom on suomalainen kirjailija ja kuvataiteilija. Hän voitti Finlandia-palkinnon romaanista Hytti nro 6.

Hytti nro 6

Miesten puheet, he-he, miestenpä hyvinkin. Ennen kaikkea tämä kirja on riemukas raportti siitä, millaisia ovat miesten puheet kun he ovat irrallaan, reippailemassa, pikku tuiterissa. Sepe ja Valtteri retkeilevät Pohjolassa mukanaan terävät puukot ja kiikarikivääri. Nämä erähenkiset huumorimiehet kiertelevät pääasiassa kotimaassa, mutta pistäytyvät Haaparannassa Ruotsin puolueettomuutta ihailemassa ja pyrähtävät myös Norjaan Naaton pitkävillaisten pässien vaikutuspiiriin. Voittamaton mieltymys lampaanlihaan erottaa nämä kaverukset keskimääräisestä turistista. Veikko Huovisen (1927-2009) alun perin vuonna 1970 ilmestynyt Lampaansyöjät on suomalainen reippailutarina: riemukas raportti siitä, millaisia ovat miesten puheet, kun he ovat irrallaan, reippailemassa, pikku tuiterissa.

Lampaansyöjät

Sankareita safööri Sarmosta änkyttävään Elvikseen. Kreisland on kertomus suuresta kertomuksesta ja siitä miten siinä sitten kävi. Rosa Liksom kirjoittaa jäljittelemättömästi peräreikää tunkkaisemmasta paikkakunnasta, Uralille ulottuvasta Suur-Suomesta ja mahtavasta maailmasta, modernin projektista, jossa mennään metsästä kaupunkiin, korvesta keskuksiin, Moskovaan ja Pittsburgiin, ja jälleen metsään. Sinne, koska kaikki menee metsään. Ellei Kreisland olisi kertomus innostumisista, se voisi olla kertomus toisiaan seuraavista pettymyksistä. Tai päinvastoin. Kreisland on kertomus Juho Gabrielista ja Impi Agafiinasta, miehestä ja naisesta. Se on myös Rosa Liksomin ensimmäinen romaani. Rosa Liksom (s. 1958) monipuolinen kirjailija ja kuvataiteilija, joka loi ensimmäisillä novellikokoelmillaan lyhytproosan käsitteen. Liksomin tuotantoon kuuluu myös sarjakuvia, elokuvia, näytelmiä ja lastenkirjoja, ja hänen teoksiaan on käännetty kymmenille kielille.

Kreisland

Rosa Liksomin karhean kaunis novellikokoelma vuodelta 1986. Unohdetun vartin novelleissa liikutaan pohjoisen Suomen harvaan asutuilla seuduilla ja nähdään elämää, laidasta laitaan. Liksomin persoonallinen tyylilaji on tuttu: havainnollinen, melankolinen, terävä ja sarkastinen – ja ennen kaikkea ihmistä ymmärtävä. Liksomille myönnettiin novelleistaan Kalevi Jäntin palkinto ja Valtion kirjallisuuspalkinto vuonna 1987. Rosa Liksom (s. 1958) on monipuolinen kirjailija, joka loi ensimmäisillä novellikokoelmillaan lyhytproosan käsitteen. Hän on kirjoittanut myös romaaneja, joista Hytti nro 6 (2011) voitti kirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Liksomin tuotantoon kuuluu lisäksi sarjakuvia, elokuvia, näytelmiä ja lastenkirjoja. Hänen teoksiaan on käännetty kymmenille kielille.

Unohdettu vartti

Rosa Liksomin palkitut, huomiota herättäneet esikoisnovellit. Alati vaihtuvia tunnelmia öisestä kaupungista ja nuorten kohtaamispaikoista sekä kaamoksen Lapista. Yhden yön pysäkistä kirjoitettiin: "Rosa Liksomin henkilöt ovat niitä nuoria, joita väistelemme vaivautuneina kaduilla ja jotka siirretään koulussa toivottomina tapauksina tarkkailuluokalle muita häiritsemästä." Tiina Nyrhinen, Satakunnan kansa. ”Rosa Liksom murtaa novellin rajat.” Riitta Tammilehto, Eteenpäin Teos sai ilmestyessään vuonna 1985 sekä J.H. Erkon palkinnon että Amerin kulttuuripalkinnon. Rosa Liksom (s. 1958) on monipuolinen kirjailija, joka loi ensimmäisillä novellikokoelmillaan lyhytproosan käsitteen. Hän on kirjoittanut myös romaaneja, joista Hytti nro 6 (2011) voitti kirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Liksomin tuotantoon kuuluu lisäksi sarjakuvia, elokuvia, näytelmiä ja lastenkirjoja. Hänen teoksiaan on käännetty kymmenille kielille.

Yhden yön pysäkki

Veikko Huovisen legendaarinen novellikokoelma ruotii mitään pelkäämättä vahvoja teemoja räväkän satiirin keinoin. Huovishuumori näyttää kaikki vahvat puolensa, nauru irtoaa silloinkin kun ei edes osaa odottaa. Kenties Sotkamon ääni on tässä kirjassa erityisen piruilevalla päällä. Huovisen lyhyet erikoiset kattavat koko ihmiselon kentän seksistä sielunvaellukseen, ihmissyönnistä imperialismiin.

Rasvamaksa

Hyvää ruokaa ja mielipahaa! Mies osaa rakentaa taloja, mutta ei tehdä ruokaa. Ja kun emäntä on Kuusikodin vuodeosastolla, isäntä on nälässä. On tartuttava kauhaan, kattilaan ja karjalanpaistiin. Etsittävä ohjeita ja harjoiteltava ruuanlaiton jaloa taitoa. Kirjaston valikoimasta löytyy Pankleesialaisia makuja ja Kasvissyöjän maailma, mutta missä on helppoja kotiruokaohjeita tarjoava kirja perunaan uskovalle miehelle? Seuraa yrityksiä, erehdyksiä ja jäljittelemättömiä näkemyksiä siitä, mikä maailmassa ja ruokamaailmassa on väärin. Ja miten asioiden pitäisi olla, että ne olisivat oikein. Eikä koskaan ole liian myöhäistä oppia tekemään makkarasoppaa, jota vieraat haluavat toisenkin lautasellisen. Kuten naapurin Kolehmainen. Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike tarjoaa hykerryttävän kokoelman taattua mielipahaa ja näkemyksiä tolkullisesta ruuasta. Ja elämästä. Kiitetty ja palkittu Tuomas Kyrö (s. 1974) on julkaissut kuusi romaania, Urheilukirjan ja lastenkirjan. Kansan rakastamaksi kestosuosikiksi noussut Mielensäpahoittaja nähdään teattereiden lisäksi myös valkokankaalla. Radiosta ja TV:stä kulttihahmoksi nousseen Mielensäpahoittajan roolissa on itseoikeutetusti Antti Litja.

Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike

Tuomari Müller, hieno mies on yksi Eeva Joenpellon komeimmista romaaneista. Se on säälimättömän tarkkanäköinen kuvaus maailman järjettömästä ahneudesta ja suvusta, jossa isien synnit kostautuvat niin pojille kuin tyttärillekin. Eeva Joenpelto voitti romaanilla Finlandia-palkinnon 1994. Tuomari Gösta Müller on tunnetusti herrasmies, ihmisenä outo ja etäinen, mutta voimakas. Valmistuttuaan lakimieheksi tuomari Müller pestataan kotikaupunkinsa tärkeimmän pankin johtajaksi. Mutta kun hän ei suostu mukaan kunnallispoliittisiin peleihin, käy köpelösti. Kertomus alkaa päivästä, jolloin Helsingin Kruununhaassa asuva leskirouva Meeri Müller saa vieraita entiseltä kotipaikaltaan. Kysymys on hänen siellä omistamastaan vähäisestä maa-alueesta, joka ei ole ennen ketään kiinnostanut. Nyt tuo muutaman hehtaarin kokoinen kitukasvuinen nummi on noussut arvoon arvaamattomaan. "Pojat" ovat piirrelleet siihen suuria suunnitelmia. Meeri Müller ei myy, kiusallakaan – kaiken sen jälkeen, mitä hänen miehelleen on tehty. Mutta tontti on tärkeä, sen järkevä käyttö merkitsee huomattavaa edistystä koko kaupungille. Alkaa henkien taistelu: suuruudenhullu herraklikki ja ovela, vauras, sisukas vanha nainen. Tuosta kamppailusta ei puutu kyitä, ei katajia, ei kalloja eikä platinaa. Eikä kukaan ole syytön, vaikka siltä näyttäisikin. Uhrit ovat muualla. Eeva Joenpelto (1921–2004) oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä suomalaisista kirjailijoista, taiteilijaprofessori ja kunniatohtori, jonka laaja tuotanto on keskeinen osa kotimaista proosataidetta. Hän sai useita kirjallisuuden valtionpalkintoja ja voitti Finlandia-palkinnon 1994.

Tuomari Müller, hieno mies

Elä kuin Duudsonit - ja elämä ei ole koskaan tylsää! Tylsyyden vastustaminen on jalo taito, jota voi harrastaa yksin, yhdessä tai sosiaalisessa mediassa. Duudsonit paljastavat paitsi päheitä pikkukikkoja myös suuruudenhulluja suunnitelmiaan siitä, miten mieli pidetään virkeänä, elämä mielenkiintoisena ja arki yllätyksellisenä ihan joka ristuksen päivä. Duudsonit - 100 tapaa pelastua tylsyydeltä sopii lapsille, jotka ovat joskus sanoneet, että ei ole mitään tekemistä. Se sopii aikuisille, jotka haluavat palauttaa luontaisen leikkimielisyytensä. Se sopii seniorille, joka tahtoo yllättää sekä lapset että lastenlapset. Ja aivan erityisesti kirja sopii perheille, jotka vielä haluavat nauraa yhdessä!

Duudsonit - 100 tapaa pelastua tylsyydeltä

Kuksa menee nurin ja korvesta nousee nyrkki - Pohjois- ja Etelä-Suomi sodassa! Suomi on ajautunut umpikujaan. Maa on jakautunut rikkaaseen Etelään ja köyhään Pohjoiseen. Kuntarajat on vedelty miten sattuu, palvelut puristettu kasvukeskuksiin ja maaltamuutolle pantu piste hallituksen päätöksellä. Helsinki ei enää halua maalaisia vaivoikseen. Lopulta lappilaisten kuksa menee nurin, ja korvesta nousee nyrkki. Pohjois-Suomi julistautuu itsenäiseksi. Alkaa sisällissota. Oula on poromiesten päällikkö, Saamen vapautusrintaman komentaja. Johtaessaan joukkoaan kohti Etelän kaupunkeja hän saa osakseen valtamedian pelonsekaista palvontaa. Helsinkiläistynyt alikersantti Jesse Purola on päättänyt näyttää maalaisille, mistä katukiveys alkaa. Hänellä on vastassaan Pohjoisen moottorikelkkasoturit, alaisinaan tositeeveen kasvattamat lähiöjermut. Kun pöly laskeutuu, tapahtumat ovat jättäneet jälkensä koko kansakuntaan. Terveiset Kutturasta on täsmäkirja kuntauudistuksen kourissa kiemurtelevaan maahan. Se on syrjäseutujen sotahuuto, mutta terveiset sattuvat niin metropoliin kuin maalaispitäjään.

Terveiset Kutturasta

Viikonloppu sotilassairaalassa "käveleminen on kävelemistä, rööki spadduu, laastarit laastaria ja kama kamaa." Sotilassairaala tyhjenee viikonlopuksi. Päivystävälle osastolle jää eläkeikäinen Veikko Takala. Seurakseen Takala saa Ahosen, ampumaharjoituksessa oikean ja vasemman sekoittaneen nuorukaisen Korsosta. Viimeisenä saapuu kuulonsa, puhekykynsä ja lähimuistinsa menettänyt jääkäri Samuli Kuula. Tuomas Kyrö antaa äänen armeijan sopeutumattomille ja sinne liian hyvin sopeutuville, varusmiehille, jotka saavat hernekeiton ja näkkileivän sijaan kourallisen uni- ja psyykelääkkeitä. Viikonlopun aikana kolmen miehen menneisyydet nousevat esiin. Pääosaan nousee nuorten miesten ohi kuitenkin vanhus. Mies, jolle elämä on kestävyysjuoksua. Eikä hän aio olla sen juoksun jänis.

Tilkka

Kaipaatko elämällesi suuntaa? Orvokki Leukaluu kertoo mihin sinusta on! Suurtalouskokki seisoo himmeän teräksenhohtoisessa keittiössä sandaalit jalassa ja pilvenhattaraa muistuttava lakki päässä. Taustalla kuuluu suuren tiskikoneen jyly, joka tuo mieleen valtameren ikuiset aallot. Ammatinvalintapsykologi Orvokki Leukaluu tarjoaa tässä kirjassa kaiken, mitä uraputkeen, oravanpyörään tai toimistokuutioon halajava tarvitsee: 40 selvitystä suomalaisille sopivien ammattien perimmäisestä (ja siten täysin yllättävästä) luonteesta. Luonto ei ole villi, eräopas on. Tämän kirjan uraohjeista noin puolet on kuultu radiossa Miitta Sorvalin esittäminä. Loput ovat täysin uusia. Löydät ne kaikki myös Orvokki Leukaluun äänikirjasta, Miitta Sorvalin lukemina, kuinkas muuten!

Orvokki Leukaluun urakirja

Topeliuksen satuja ovat lapsena lukeneet ja kuunnelleet tämän päivän äidit ja isät - ja monta sukupolvea ennen heitä. Koivu ja tähti, Adalminan helmi, Vattumato, Prinsessa Kultakutri, Tutun linnan tonttu-ukko ja monet muut sadut ovat muuttuneet yhteiseksi kansalliseksi kuvastoksi. Siihen kuuluvat myös satujen suosikkihahmot, kuten Pikku-Matti, Sampo Lappalainen ja Lintu sinisen prinssi Amundus ja noita Sysis. Nyt Topeliuksen klassikkosadut heräävät henkiin alkuperäisessä lumossaan, mutta oman aikamme kielellä, Kirsti Mäkisen uudelleen tekstittäminä. Yhteisistä satuhetkistä nauttivat lapset sekä aikuiset! Kirjan uudelleen kertonut kouluneuvos Kirsti Mäkinen muistetaan myös suositun, uudelleen kerrotun Suomen lasten Kalevalan tekijänä. Äänikirjan kertojana on satujen lukijoista ihanin, näyttelijä Sinikka Sokka.

Topeliuksen lukemisia lapsille

Kahdeksan pakahduttavaa kertomusta. Yhden suvun kohtalot seuraavat toisiaan herkkien ja tunnelmallisten novellien ketjussa. Tuula-Liina Varis kutoo yhden suvun kohtaloista romaanimaisen novellikokoelman, jossa kertomukset liittyvät toisiinsa, joskus tarkkuutta vaativalla mutta nautinnollisen palkitsevalla tavalla. Variksen muun tuotannon tapaan esiin nousevat etenkin vahvat, toimivat naiset. Että tuntisin eläväni on sarja henklöhistorioita, joka kasvaa vähitellen kokonaisen aikakauden kuvaukseksi 1920-luvulta 2000-luvulle saakka. Tuula-Liina Varis (s. 1942) käsittelee kirjoissaan oivaltavasti muun muassa naisen elämää ja parisuhdetta. Hänen muistelmansa Kilpikonna ja olkimarsalkka (1994) avioliitosta Pentti Saarikosken kanssa on jo klassikko.

Että tuntisin eläväni

Omintakeisen kertojalahjakkuuden hurmaava romaani. Arkeologian opettaja Victor Allcock ei koskaan unohda, miltä Säde näytti, kun he tapasivat ensimmäistä kertaa. Aito pörheä blondi, yllään tyylitajuton huppari ja urheilusandaalit. Silloin Victor oli vielä elossa. Nyt elämäniloinen Säde ja kyyninen Vic ovat kaivauksilla Suomessa, maassa jossa ei pitäisi olla mitään ylöskaivamisen arvoista. Mutta on kuitenkin: salaperäinen uhrilehto. Kaivauksia johtaa leiskuva Voula, oletettu satanisti. Kun syrjäiseen metsään saapuu myös Säteen poikaystävä, kolmoisdraaman ainekset ovat kasassa. Tai neloisdraaman, jos kuolleet lasketaan. Säde on särmikkään humoristinen kasvukertomus, traagisia sävyjä saava rakkaustarina ja romaani ateistista, joka haaveilee pääsystä kulttiin. Helsinkiläinen Miina Supinen (s. 1976) on kirjailija ja toimittaja, humoristi vasten pyrkimystään. Hänen kirjansa Liha tottelee kuria on edelleen vuosituhannen hauskimpia esikoisromaaneja ja lyhytproosateos Apatosauruksen maa oli Runeberg-palkintoehdokas.

Säde

Ihmissuhdedraama ja jännityskertomus kolmen sukupolven salaisuudesta. Niityn metsätilan nuori emäntä Elsi syyllistyy 1950-luvulla heitteillejättöön, jolla on kauaskantoiset seuraukset. Olisivatko tyttäret Arja ja Asta toisenlaisia ihmisiä, jos äiti olisi elänyt heidän kanssaan? Vuosikymmeniä myöhemmin Asta hallinnoi vanhaa sukutilaa. Kun ainoa poika Roope tuo tyttöystävänsä Teresan näytille, Astan harmaa arki saa verenkarvaita sävyjä. Myös Roopen Riikka-serkulla on syynsä vihata vaikeaan rooliin joutunutta Teresaa. Hirviötä vastaan kamppaillessa kun on vaara muuttua sellaiseksi itse. Jyväskyläläinen Laura Lähteenmäki (s. 1973) työskentelee kustannuspäällikkönä ja on tunnettu nuortenkirjailija.

Ikkunat yöhön

Vahva tarina perheen sisäisestä välinpitämättömyydestä ja sen vaikutuksesta ihmisen mieleen Arkkitehti Alvar Malmberg, muuttaa yksinkertaisen elämän kaipuussaan tuuliselle saarelle lepäämään ja ottaa mukaan nipun kirjeitä. Äiti on lähtenyt, kun Alvar oli pieni, isä keskittynyt siihen, että elämä näyttää ulospäin hyvältä. Alvarin muistot, salaperäiset kirjeet ja elämä saarella näyttävät, mitä ihmiselle tapahtuu, kun ei ole ketään, joka oikeasti välittäisi, ja mitä tapahtuu, kun joku oikeasti alkaakin välittää. Kaikkea säestää ihmiselämään kuuluva kohina, yhtä lailla muistojen kuin fysikaalisen maailman luoma sävyjen ja äänien taustatapetti, jota emme pääse pakoon edes yksinäisellä saarella Tampereella asuva Katja Kaukonen (s. 1968) on kirjailija ja äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Hänen esikoisromaaninsa Odelma ja novellikokoelma Vihkivedet osoittivat, kuinka taidokkaasti Kaukonen osaa sommitella kerronnan ja lumoavan kauniin kielen tukemaan kertomuksista välittyvää myyttistä tunnelmaa.

Kohina

Hienovaraisen tarkkanäköinen romaani ihmisistä, jotka rakentavat unelmansa luvattomiin harjakorkeuksiin Nuori pitäjänkätilö Maria herättää ympäristössään epäilystä. Hankalia synnytyksiä kunnialla hoitava nainen saa viimein tahtomaansa arvostusta, mutta ei huomaa jääneensä oman kaipuunsa vangiksi. Aviottomana syntynyt Lahja-tytär tahtoo kerätä elämäänsä kaiken sen, minkä äiti omastaan painolastina hylkäsi. Sodan polttamaan pohjoiseen palaava pakolainen kaipaa avioliitossaan kosketusta, kun taas sotasankari Onni etsii kaupungeista lyhyeksi jääviä, kiellettyjä onnenhetkiä. Vuosikymmeniä myöhemmin Kaarina sisustaa appensa unelmista tyhjenneen talon ja tahtoo purkaa sitä, mitä toiset ovat äänettömäksi rakentaneet.

Neljäntienristeys

Remakkanauruisessa äijäporukassa kerrottuja juttuja Kokoelma lyhyitä humoristisia kertomuksia tosielämästä juttuja miehistä, jotka yrittävät rankoista elämäntavoistaan huolimatta hoitaa hommansa työmailla: Kotkan satamassa, rakennuksilla ja YK-sotilaiden reissuilla. Teoksen tyylilaji on "kaljaterassi". Matti ja Mikko ovat armoitettuja tarinaniskijöitä.

Perseet olalle on taitolaji

Romanttinen tragikomedia Syrjä-Suomen kurimuksesta. Muonion kylä sijaitsee tyhjyyden laidalla. Kartassa niillä main lukee Lappi. Sinne on rynnännyt naimisiin helsinkiläisjuristi Katja Karhuvuoma. Hän on ottanut paitsi miehensä sukunimen myös mahdottoman pestin Muonion kunnanjohtajana. Katjan on maaniteltava naapuripitäjä Enontekiö liitokseen uuden kotikylänsä kanssa. Jos hän epäonnistuu, molemmat kunnat kuolevat. Katjan tehtävä saa veren kiehumaan käsivarressa, ja pian Enontekiön poromafia nouseekin herrojen kätyriä vastaan. Kun kaamos laskeutuu, Katja näkee, kuinka arktinen yö tiivistyy nyrkiksi liiankin lähellä. Katjan appiukko Piera kiristelee kouriaan Black Sabbathin varhaistuotannon voimalla. Hän puolustaa saamelaista elämäntapaa ja vastustaa kaikkea muuta. Myös Katjan avioliitto on kimurantti. Hänen miehensä Asla etsii apua Hollywoodin romanttisista komedioista, mutta kykenee itse kommunikoimaan vain urahtelemalla. Liisá Karhuvuoma on Aslan äiti, Pieran vaimo ja Katjan anoppi. Hän on myös seudun viimeinen poliisi ja Wife Beater Revenge Club -sisarkunnan jäsen. Kun virkavalta on pohjoisesta lakkautettu, ainoaksi keinoksi jää Lapin laki. Mikko-Pekka Heikkisen edellinen teos, hänen esikoisromaaninsa Terveiset Kutturasta oli myynti- ja arvostelumenestys.

Jääräpää

Romaani ihmismielen saloista – rakkaudesta, hauraudesta ja mielikuvituksen voimasta. Ajelehdittuaan vuosia maailmalla nelikymppinen Sara Järä avaa kotiovensa Helsingissä. Pari tuntia myöhemmin hän istuu isoisänsä autossa öisessä lumimyrskyssä matkalla tuntemattomaan. Autioituneen Riihen kylän koulusta on tulossa asuinsija ihmisille, jotka ovat psykiatrisen hoidon ulottumattomissa. Kellarissa kuhisee hulluruohoviljelmä. Sara joutuu miettimään, mitä on olla ihminen, jolle todellisuus ei riitä. Hulluruohola on romaani sopeutumattomuudesta, ympäristön paineista ja originelliudesta. Maritta Lintunen aloitti runoilijana esikoiskokoelmallaan Liekkikupolit (1999), ja hän on tullut tunnetuksi yhtenä parhaista suomalaisista novellisteista. Lintunen on julkaissut viisi novellikokoelmaa ja seitsemän romaania, joista Sata auringonkiertoa (2023) voitti Savonia-palkinnon.

Hulluruohola

Kaunokirjallisen uudistajan ja vaikuttajan monitasoinen romaani Vertti Harmaja on ekonomisti ja valuuttamarkkinoiden asiantuntija, joka vieraillessaan Reykjavikissa finanssikriisin puhjetessa osuu räjähtävän katumaasturin viereen. Hän saa kallovamman ja aivovaurion, joka ilmenee milloin Touretten syndroomaa muistuttavina purkauksina, milloin kyvyttömyytenä muodostaa tiukassa paikassa mielipiteitä. Työstään syrjäytyvä Vertti ajautuu aavebongarien matkaan, ihmisten jotka jahtaavat öisessä Helsingissä muiden raportoimia haamuja. Taustalla pyörii isoisä Erkin vaiheet kansallissosialistisessa Saksassa ja täyttämätön lupaus kaksoisitsemurhasta. Sekä Pertti-isän projekti tehdä ilkeät muistelmat isänsä eli nyrkki perseessä eläneen psykoterroristin kanssa elämisestä. Kaiken aikaa mukana kulkee peritty Walther-pistooli. Ja mehän tiedämme, mitä Tsehov sanoi näytelmässä seinälle asetusta aseesta. Kylmä sota on älykäs ja monitasoinen kirjallinen labyrintti niille, jotka vielä uskaltavat moiseen suunnistaa. Tee itsellesi palvelus ja astu sisään. Kylmä sota on Tommi Melenderin neljäs romaani. Niiden lisäksi hän on kirjoittanut myös runoja ja esseitä, viimeisimpänä kirjallisuusesseiden kokoelma Yhden hengen orgiat (2013). Romaani Ranskalainen ystävä (2009) oli Finlandia-ehdokkaana ja esseekokoelma Kuka nauttii eniten (2010) Runeberg-ehdokkaana .

Kylmä sota

Historiallinen seikkailuromaani Romaani vie lukijansa 1600-luvun hollantilaisen kaupankäynnin, Aurinkokuninkaan hovin ja Maastrichtin taistelun suurnäyttämöille. "Kalpein kasvoin tuijotti nuori Ludvig läheiseltä Charonnen kukkulalta kuinka patoutunut helvetti riistäytyi valloilleen. Huumaantunut rahvas syöksyi Pariisin kaduille ja kaupungintalon liekehtiessä raakuuksien ristiaallokko tyrski vasten avutonta kaupunkia. Pala valkoista paperia ilmestyi yhä useamman pariisilaisen hattuun, jolla he julistivat olevansa uskollisia majesteetille." Amsterdamissa ruotsalaisen mahtikauppiaan ja entisen hakkapeliitan Axel Tystlåtenin tyttären sieppaus kerettiläisen uskonlahkon vangiksi käynnistää matkan, jonka jälkeen elämä ei voi palata ennalleen. Ranskan ja Alankomaiden taistelu Maastrichtista yhdistää kokeneen hakkapeliitan ja Aurinkokuninkaan tiet.Aki Raatikaisen historiallisiin tositapahtumiin perustuva seikkailuromaani vaalii romanttisen aikakauden romaanien parhaita ja elinvoimaisimpia perinteitä. Luolamadonna on Aki Raatikaisen toinen kaunokirjallinen teos. Esikoisromaani Kristallikuningas ilmestyi keväällä 2012.

Luolamadonna

Novelleja toden ja kuvitellun rajalta Vaaleanpunainen meri on kokoelma vangitsevia ja taianomaisia novelleja isistä ja heidän lapsistaan, rakkauden ja läheisyyden kaipuusta hajoavassa maailmassa. Isänpäivän aamuna Joona ei juhli vaan painaa oven kiinni perässään. Toisaalla perheenisän rakkaus mehiläisiin saa kohtalokkaat mittasuhteet. Kokoelman avausnovellissa lapset karkaavat järvelle, sillä isän ja äidin kodin löytää vain jos soutaa sinne, missä vedenalainen metsä silittää veneenpohjaa. Entä sitten jos isää ei ole olemassa, ei edes sellaista sanaa. Vaaleanpunainen meri on Marisha Rasi-Koskisen kolmas kaunokirjallinen teos. Hänen edellinen teoksensa Valheet voitti vuoden 2013 Tiiliskivi-palkinnon ja sitä kiitettiin erityisesti hätkähdyttävästä rakenteestaan. Rikkaan ja herkkävireisen kerronnan lisäksi Marisha Rasi-Koskisen tuotannolle on tunnusomaista poikkeuksellinen sisäisten maailmojen kuvaus, monitulkintaisuus ja yhteiskunnallinen tarkkanäköisyys. Psykologina työskentelevä Rasi-Koskinen harrastaa valokuvausta. Hän asuu Tampereella ja on kolmen lapsen äiti.

Vaaleanpunainen meri

Runeberg-palkinnon voittaja 2015! "Kätilö kieltäytyi auttamasta sinua maailmaan", kirjailija Joni Skiftesvik kuulee tädiltään äitinsä hautajaisissa. Kesällä 2011 kirjailija kamppailee henkensä puolesta sairaalan teho-osastolla. Samaan aikaan vaimo käy läpi vaikean sydämensiirtoleikkauksen ja molempien selviytyminen on epävarmaa. Perhe elää piinaavia hetkiä peläten ja odottaen. Kirjailija muistaa sairaalassa tätinsä kertomuksen syntymästään, ja eletyn elämän kuvat alkavat kulkea silmien edessä. Valkoinen Toyota vei vaimoni on hyvin omakohtainen, jopa intiimi teos, jossa menneisyys ja nykypäivä vuorottelevat. Skiftesvik palaa lapsuuteensa ja nuoruuteensa, lehtimiesvuosiin, kirjailijauran alkutaipaleeseen ja perhettä kohdanneeseen tragediaan, Kim-pojan hukkumiseen kanoottiretkellä. Kirjailija puhuu ihmisistä oikeilla nimillä eikä kaihda kipeitäkään aiheita. Erikoiset elämänkäänteet ja tekijälleen ominainen, ilmeikäs dialogi itkettävät ja naurattavat.

Valkoinen Toyota vei vaimoni

rank|desc

publishdate|desc

publishdate|asc

rating|desc

title|asc

audioduration|desc

audioduration|asc

Romaanit

BookBeat lets you enjoy over 1 million audiobooks and e-books on your mobile or tablet. Try for free!

BookBeat - Audiobooks and e-books directly in the mobile. Try for free!

Unless you're out on an adventure, it's better to sign up at the website of {country}.

Romaanit

About us

Follow us

Help and contact

Information

BookBeat

Download BookBeat